Wikipedia

Kansalaisraati

Kansalaisraati (myös kansankokous, kansalaiskokous, kansalaisfoorumi, engl. Citizens' assembly) on kansalaisista satunnaisotannalla koostettu ryhmä joka tutkii, keskustelee ja tekee suosituksia siitä miten jokin yhteiskunnallisesti merkittävä prosessi tulisi hoitaa.[1] [2] Kansalaisraati on osallistavan demokratian väline ja yksi deliberatiivisen demokratian eli puntaroivan päätöksenteon työkaluista.[3] [4] Kansalaisraadin historiallisena esikuvana voidaan pitää antiikin Kreikan eklesiaa ja Rooman tasavallan comitiaa.

Kansalaisraateja on ehdotettu mahdollisina ratkaisukeinoina yhtäältä mielipiteitä vahvasti jakaviin kysymyksiin kuten samaa sukupuolta olevien avioliittoon, aborttiin, ja toisaalta viheliäisiin ylivaalikautisiin ongelmiin kuten ilmastokriisiin. Niiden on esitetty paitsi pitävän demokraattisen kulttuurin terveenä ja kehittävän kansalaisten ymmärrystä vaikeista asiakokonaisuuksista, myös kykenevän rikkomaan poliittisen ja talouden eliitin välille helposti syntyvää haitallista palautesilmukkaa.[5][6]

Kansalaisraateja on toisaalta myös kritisoitu siitä, että niiden kokoonpanon valintatavalla on merkitystä ja pahimmassa tapauksessa ne voivat päätyä toisintamaan yhteiskunnassa ennestään vallitsevaa sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa.[7]

Kansalaisraadin menettelytapa muokkaa

Kansalaisraadin menettelytapa voidaan jakaa karkeasti seuraaviin vaiheisiin.

Valmisteluvaihe muokkaa

Valmisteluvaiheessa raadin järjestäjät kokoavat yhteistyöverkon ja huolehtivat yhteydenpidosta ja tiedonkulusta, sekä raadin tunnettuuden lisäämisestä.

Raadin järjestäjät kutsuvat koolle ohjausryhmän. Ohjausryhmä valvoo raadin järjestelyiden puolueettomuutta. Ohjausryhmän on tarkoitus koostua ihmisistä, joilla on tietoa raadin aiheeseen ja kohderyhmään liittyvistä asioista.

Kansalaisraadin keskusteluissa keskeinen rooli on koulutetuilla keskustelunohjaajilla eli fasilitoijille. Fasilitoijien tehtävä on luoda suojaisa tila keskusteluille: tila, jossa kaikki ovat keskenään tasavertaisia, ja jossa kaikki kunnioittavat toisiaan. Fasilitoijat myös varmistavat, että keskustelu pysyy aiheessa. Fasilitoijat eivät saa ilmaista omaa mielipidettään, vaan ohjaavat keskusteluja.

Kansalaisraadin järjestäjät huolehtivat raadin kokoonpanon muodostamisesta.[8] Järjestävät voivat myös pyytää jonkin yhteistyötahon kokoamaan raadin.

Raadin jäsenten valinta muokkaa

Kansalaisraadin jäseniksi kutsutaan sellaisia henkilöitä, joihin päätettävä asia vaikuttaa (kohderyhmä). Edustavuus on yksi kansalaisraatimenetelmän keskeisistä periaatteista. Edustavuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmisryhmät on huomioitu mahdollisimman hyvin, ja kaikille on annettu tasavertainen mahdollisuus osallistua.

Kansalaisraadin kokoon vaikuttaa käsiteltävän aiheen laajuus ja yhteisön koko, jota käsiteltävä aihe koskettaa.[9]

Käsiteltävän aiheen valinta ja kysymyksenasettelu muokkaa

Raadin käsiteltävä aihe määritellään tarkasti jo menettelyn järjestelyvaiheessa. Kysymyksenasettelulla voidaan rajata aihetta. Kansalaisraadin aiheen on oltava sellainen, johon voi vaikuttaa. Raatilaisten ehdotukset ovat turhia, jos asia on jo päätetty tehdä tietyllä tavalla.[10]

Aihe täytyy pystyä esittämään raatilaisille selkeästi ja tarkasti. Sen laajuus on oltava tarpeeksi kapea, jotta aihetta voi käsitellä varsinaisten raatipäivien aikana.[11]

Varsinaiset raatipäivät muokkaa

Varsinaiset raatipäivät voivat kestää 3-4 päivää, mutta joissain tapauksissa kansalaisraati voi kokoontua monta kertaa useiden viikkojen tai kuukausien aikana. Vaadittavien kokoontumisten määrä määräytyy aiheen laajuuden mukaan.[12]

Oppimisvaihe muokkaa

Oppimisvaiheessa kansalaisraati kuulee asianomistajia ja aiheen asiantuntijoita. Lausuntojen jälkeen raatilaiset voivat kommentoida, esittää lisäkysymyksiä ja keskustella tarkemmin ja laajemmin asiantuntijoiden kanssa. Fasilitoijat voivat myös järjestää pienryhmäkeskusteluja tai muita tapoja käsitellä aihetta.

Kehitysvaihe muokkaa

Kansalaisraati kehittää yhteistä julkilausumaa. Kehitysvaiheessa kansalaisraati voi tarkastella onko heidän ehdotuksensa laillinen, millä toimielimillä on ehdotuksen toimeenpano-oikeus ja mikä on ehdotuksen budjettiarvio.

Julkilausuma muokkaa

Julkilausuma voi sisältää raadin yleiset huomiot aiheesta, arvioita jo vireillä olevista ehdotuksista sekä raadin omia ehdotuksia aiheeseen liittyen. Julkilausuma on raadin laatima. Raadin järjestäjät, ohjausryhmä tai fasilitoijat eivät muokkaa julkilausumaa. Julkilausuman ei tarvitse olla yksimielinen.

Julkilausuma voi olla päättäjiä sitova. Kansalaisraadin julkilausuma saattaa poiketa merkittävästi yleisistä mielipidemittauksista johtuen raadin saamasta lisätiedosta ja aiheen syvemmästä ymmärryksestä. Deliberatiivisen demokratian asiantuntija Marcin Gerwinin mukaan yksi päävaikutin kansalaisraadin onnistumiselle on se, luottavatko päätäntävaltaiset elimet kansalaistensa olevan kykeneviä tekemään kohtuullisia ja järkeviä päätöksiä, jotka ottavat huomioon yhteisön tarpeet, vaikka aihepiiri olisikin hyvin monimutkainen tai teknistä ymmärrystä vaativa.[13]

Esimerkkejä muokkaa

Suomi muokkaa

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ja ympäristöministeriö tilasivat kansalaisraadin kansalaisten näkemyksistä ja kehitysehdotuksista keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman piiriin kuuluvista ilmastotoimista. Raati kokoontui verkossa huhtikuussa 2021. Raadin toteuttivat Turun yliopiston tutkijat. Kansalaisraadin osallistujat valittiin satunnaisesti suomalaisille lähetetyllä kyselyllä.

Tutkijat muodostivat raadin käyttäen satunnaisotantaa ja kiintiöitä niin että raati edusti mahdollisimman hyvin eri väestöryhmiä iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen. Kutsu osallistua raatiin lähetettiin maaliskuussa 2021 8000 satunnaisesti valitulle 18-80-vuotiaalle suomalaiselle.[14]

Kaikista kutsutuista 37 vahvisti osallistumisensa, ja lopulta 33 henkilöä osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun. Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita. Raati puntaroi saamaansa tietoa ja eri näkökantoja ilmastotoimista pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa. Raadin julkilausuma on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka toimet voitaisiin toteuttaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti.[15]

Raadin julkilausumaa käsiteltiin ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa 3. toukokuuta, ja raadin antia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa.[16]

Irlanti muokkaa

Kansalaisfoorumia on hyödynnetty Irlannissa samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisessa 2015 ja abortti-kysymyksessä 2016. Aborttilainsäädäntöä käsittelevän kansalaisfoorumin 99 jäsentä valittiin satunnaisesti, jotta otanta heijastaisi Irlannin populaatiota iän, sukupuolen, sosiaalisen luokan ja maantieteellisen hajonnan mukaan. Kansalaisfoorumin jäsenet tapasivat viitenä viikonloppuna viiden kuukauden ajan 2016-2017 talvella kuulemaan lääketieteen, lain ja etiikan asiantuntijoilta sekä henkilökohtaisia lausuntoja kokemusasiantuntijoilta.[17] Kansalaisfoorumin suositukset esitettiin Irlannin parlamentille. Raporttia käsiteltiin parlamentissa vuonna 2018. Irlannissa järjestettiin kysymyksestä kansanäänestys 25. toukokuuta 2018 ja aborttilain kumoamista kannatti 66,4% äänestäjistä.[18]

Iso-Britannia muokkaa

Vuonna 2019 Iso-Britannian hallitus kutsui koolle UK Climate Assembly-kansalaisfoorumin. Sortition Foundation lähetti 30,000 kirjettä kansalaisille joissa kutsuttiin osallistujia kansalaisfoorumiin.[19] 108 satunnaisesti valittua kansalaista kokoontui kuutena viikonloppuna kuulemaan asiantuntijoilta ilmastonmuutoksesta ja keskustelemaan siitä mitä tulisi tapahtua, jotta Iso-Britannia pääsisi nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.[20] Kansalaisfoorumin suositukset julkaistiin The Path To Net Zero-raportissa syyskuussa 2020.

Puola muokkaa

Vuonna 2016 Gdánskin kaupungissa kutsuttiin koolle kansalaisraati kaupungin tulvittua rankkasateiden seurauksena. Monet kaupungin asukkaat kokivat kaupungin toimet tulvavahinkojen korjaamisessa riittämättömiksi.[21] Puolalainen deliberatiivisen demokratian asiantuntija Marcin Gerwin lähestyi kaupungin silloista pormestaria Paweł Adamowiczia kansalaisraadin järjestämisestä tulvavahinkojen hallitsemisen ratkaisujen pohtimiseen. Gerwin ehdotti pormestarille myös, että raadin päätöksestä tehtäisiin sitova. Pormestari suostui tähän sillä ehdolla, että päätöksellä on vähintään 80% kannatus kansalaisraadissa.[22]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Citizens' Assembly UK CITIZENS' ASSEMBLIES. Viitattu 17.8.2021.
  2. ↑ Participedia: Citizens’ Assembly participedia.net. Viitattu 17.8.2021.
  3. ↑ Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille, s. 8. Suomen Setlementtiliitto, 2015. ISBN ISBN 978-952-7141-00-7.
  4. ↑ Mikko Rask, Harri Raisio ja Maija Jäske: Deliberatiiviset kansalaisfoorumit–kohti uusia avauksia Suomessa. SITRA, maaliskuu, 2017. SITRAFund.
  5. ↑ Tina Eliassi-Rad, Henry Farrell, David Garcia, Stephan Lewandowsky, Patricia Palacios, Don Ross: What science can do for democracy: a complexity science approach. Humanities and Social Sciences Communications, 10.7.2020, nro 7, s. 1–4. doi:10.1057/s41599-020-0518-0. ISSN 2662-9992. Artikkelin verkkoversio. en
  6. ↑ Patrick Fournier, Henk van der Kolk, R. Kenneth Carty, André Blais, Jonathan Rose: When Citizens Decide: Lessons from Citizen Assemblies on Electoral Reform. Oxford University Press. ISBN 978-0-19-172865-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.8.2021). en-US
  7. ↑ Mikko Rask, Harri Raisio ja Maija Jäske: Deliberatiiviset kansalaisfoorumit – kohti uusia avauksia Suomessa. SITRA, 2017, maaliskuu. SITRA.
  8. ↑ Lehtola, Leena, Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille, s. 16-18. Vaasa: Suomen setlementtiliitto, 2015. ISBN 978-952-67735-9-9.
  9. ↑ Lehtola, Leena, Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille, s. 20-21. Suomen setlementtiliitto, 2015. ISBN 978-952-67735-9-9.
  10. ↑ Lehtola, Leena, Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille, s. 19. Vaasa: Suomen setlementtiliitto, 2015. ISBN 978-952-67735-9-9.
  11. ↑ Marcin Gerwin: Citizens' Assemblies: Guide to democracy that works, s. 23. Open Plan Foundation, 2018. ISBN 978-83-946199-2-3.
  12. ↑ Marcin Gerwin: Citizens' Assemblies: Guide to democracy that works, s. 28. Open Plan Foundation, 2018. ISBN 978-83-946199-2-3.
  13. ↑ Marcin Gerwin: Citizens' Assemblies: Guide to democracy that works, s. 23-24. Open Plan Foundation, 2018. ISBN ISBN 978-83-946199-2-3.
  14. ↑ JULKILAUSUMA - ILMASTOTOIMIA ARVOIVA KANSALAISRAATI 27.4.2021. Ympäristöministeriö. Viitattu 20.8.2021.
  15. ↑ Ympäristöministeriö: Kansalaisraati laati julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta ym.fi. 27.4.2021. Viitattu 18.8.2012.
  16. ↑ Ympäristöministeriö: Kansalaisraati laati julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta Valtioneuvosto. 27.4.2021. Viitattu 17.8.2021.
  17. ↑ Involve: The Citizens' Assembly Behind The Irish Abortion Referendum involve.org.uk. Viitattu 17.8.2021.
  18. ↑ Yle Uutiset: Äänestystulos valmistui: Irlantilaiset äänestivät abortin puolesta selvällä enemmistöllä yle.fi. 26.5.2018. Viitattu 17.8.2021.
  19. ↑ Climate Assembly UK: The Assembly Members climateassembly.uk. Viitattu 17.8.2021.
  20. ↑ Climate Assembly UK climateassembly.uk. Viitattu 17.8.2021.
  21. ↑ Tin Gazivoda: Solutions: How the Poles Are Making Democracy Work Again in Gdansk resilience.org. 22.11.2017. Viitattu 17.8.2021.
  22. ↑ Gerwin Marcin / urbact.eu: DESIGNING THE PROCESS OF DELIVERING RECOMMENDATIONS BY THE CITIZENS’ ASSEMBLY urbact.eu. Arkistoitu 8.7.2021. Viitattu 17.8.2021.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Fournier, Patrick, Henk van der Kolk, R. Kenneth Carty, André Blais ja Jonathan Rose: When Citizens Decide: Lessons from Citizen Assemblies on Electoral Reform. Oxford University Press, 2011. ISBN: 978-01-995678-4-3
  • Gerwin, Marcin: Citizens' Assemblies: Guide to democracy that works. Kraków: Open Plan Foundation, 2018. ISBN 978-83-946199-2-3
  • Lehtola, Leena, Helka Körkkö, Pihla Ruuskanen, Salome Tuomaala, Anne Majaneva, Mikko Kellokumpu ja Liisa Ojala: Kansalaisraatikäsikirja: Opas kansalaisraadin järjestäjille. Vaasa: Suomen setlementtiliitto, 2015. ISBN 978-952-67735-9-9 (painettu) ISBN 978-952-7141-00-7 (pdf)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansalaisraati&oldid=21323233”