Kandaules
Kandaules (m.kreik. Κανδαύλης), joka tunnettiin myös nimellä Myrsilos (m.kreik. Μυρσίλος), oli myyttinen Lyydian kuningas ja sen viimeinen herakleidihallitsija, joka seurasi valtaistuimelle Melestä. Hänen valtakautensa kesti 735–718 eaa. Kandauleen mukaan on myös nimetty kandaulismi, seksuaalifetissi.
_%E2%80%93_Candaules,_King_of_Lydia,_Shews_his_Wife_by_Stealth_to_Gyges,_One_of_his_Ministers,_as_She_Goes_to_Bed_%E2%80%93_N00358_%E2%80%93_Tate.jpg)
Herodotoksen Historian mukaan Kandaules kehui vaimonsa kauneutta Gygeelle, suosituimmalle henkivartijalleen, ja tarjosi tälle mahdollisuutta nähdä hänen vaimonsa alasti. Gyges aluksi vastusteli, koska pelkäsi, mitä tästä voisi seurata; miesten, mutta varsinkin naisten näyttäytyminen alastomana oli Lyydiassa häpeä. Kuningas ei kuitenkaan antanut periksi, jolloin Gygeelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin suostua.
Kandaules teki suunnitelman, jonka mukaan Gyges piiloutuisi kuninkaallisen makuuhuoneen oven taakse, josta tämä näkisi hänen vaimonsa riisuutumisen. Tämän jälkeen Gyges poistuisi huoneesta, kun kuningatar olisi häneen selin. Suunnitelma pantiin täytäntöön samana yönä, mutta Gygeen poistuessa kuningatar huomasi ja tunnisti hänet.
Seuraavana päivänä kuningatar kutsui Gygeen luokseen kahdenkeskiseen keskusteluun, jossa hän antoi tälle kaksi vaihtoehtoa – joko surmata aviomiehensä, juonen suunnittelijan, tai sitten itsensä. Gyges anoi kuningatarta, ettei tämä pakottaisi häntä tähän valintaan, mutta kun tämä ei heltynyt hänen aneluihinsa, valitsi hän kuninkaansa surmaamisen. Yöllä kuningatar laittoi Gygeen jälleen saman oven taakse piiloon veitsi kädessään, ja kun Kandaules saapui vuoteeseensa ja nukahti, surmasi Gyges hänet. Gyges seurasi Kandaulesta Lyydian kuninkaana ja meni naimisiin tämän puolison kanssa.[1]
Toisen, Platonin dialogissa Valtio kerrotun version mukaan Gyges oli paimen. Maanjäristyksen synnyttämästä halkeamasta hän löysi onton pronssisen hevospatsaan, jonka sisällä oli pienikokoinen ruumis, jolla oli kultainen sormus sormessaan. Hän otti sormuksen ja huomasi jonkin ajan päästä muuttuvansa näkymättömäksi, jos hän käänsi sormusta sormessaan. Niin hän järjesti itsensä sanansaattajaksi, joka lähetettiin hoviin, ja siellä hän vietteli kuningattaren ja tämän avulla juoni kuningasta vastaan ja surmasi tämän tullakseen maan hallitsijaksi.[2]
| Edeltäjä: Meles |
Lyydian kuningas | Seuraaja: Gyges |
Lähteet muokkaa
- ↑ Herodotos: Herodotoksen historia 1.8–12 (engl. käännös)
- ↑ Platon: Πολιτεία ('Valtio') 2 (engl. käännös)