Kalpeahyppymyyrä (Gerbillus perpallidus) on antilooppirotan sukuinen, Egyptistä kotoisin oleva hyppymyyrälaji. Suomessa laji on lemmikkieläimenä suhteellisen tuore. Lemmikkiharrastajat käyttävät siitä nimitystä ”perpallidus”.

Kalpeahyppymyyrä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2]
Yläheimo: Muroidea[2]
Heimo: Rottaeläimet Muridae
Alaheimo: Hyppymyyrät Gerbillinae
Suku: Gerbillus
Laji: perpallidus
Kaksiosainen nimi

Gerbillus perpallidus
Setzer, 1958

Synonyymit
  • Gerbillus (Gerbillus) perpallidus[2]
Katso myös

  Kalpeahyppymyyrä Commonsissa

Kalpeahyppymyyrää pidettiin aiemmin samana lajina karvajalkahyppymyyrän (Gerbillus latastei) kanssa, mutta nykyisin sen asema itsenäisenä lajina on yleisesti tunnustettu.[2] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että kalpeahyppymyyrän suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin kalpeagerbiili[3].

Ulkonäkö ja värimuodot muokkaa

Laji on rakenteeltaan siro. Sen karvanlaatu on hento ja turkki rasvoittuu helposti. Turkin kunnossa pitäminen ei ole silti mahdotonta. Kalpeahyppymyyrän väri on haalean oranssi ja selän päällä turkin alta pilkottaa harmaa aluskarva. Lisäksi vatsa on valkoinen. Tätä väriä kutsutaan black eyed argenteksi. Lisäksi kalpeahyppymyyrällä esiintyy toisinaan white spotted -kuviota.

Ruokinta muokkaa

Kalpeahyppymyyrän perusruokaa on laadukas pelletti (ei heinäpohjainen), jota on oltava aina tarjolla. Myös laadukas siemensekoitus on hyvää. Ruoka ei saa olla liian rasvaista, jotta se ei liho. Liika rasva myös lisää turkin rasvaisuutta. Tuoretta ruokaa voi tarjota silloin tällöin. Mm. kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä. Lisäksi niille voi syöttää myös erilaisia puuroja, vellejä ja pastoja. Valkuaista kalpeahyppymyyrät saavat hyvin koirannappuloista tai kypsennetystä, maustamattomasta lihasta. Myös jokin muu vastaava käy. Kalpeahyppymyyrille voi syöttää satunnaisesti eläinkaupasta saatavia jauhomatoja. Muista, että mitään mausteellista ei saa antaa.

Kalpeahyppymyyrille hampaat kasvavat koko ajan. Siksi sen pitäisi saada jotain kovaa jyrsittävää, jotta hampaista ei kasva liian pitkiä. Näkkileipä ja kuiva leipä ovat hyviä. Myös pahvia kannattaa antaa.

Juomapullossa pitää olla aina tarjolla raikasta vettä. Vesi tulisi vaihtaa joka päivä. Suolakivi on turha, sen päälle yleensä vain pissitään. Mutta kalkkikivi voi olla ja sitä suositellaankin kantaville ja imettäville naaraille.

Käyttäytyminen muokkaa

Kalpeahyppymyyrät ovat hämäräaktiivisia jyrsijöitä eli nukkuvat päivisin ja touhuilevat illalla ja yöllä. Luonteeltaan ne ovat vilkkaita, kilttejä ja kesyjä ja purevat käsittelijäänsä harvoin. Kalpeahyppymyyräurokset eivät välttämättä tule toimeen keskenään, joten ne voivat asua myös yksin. Naaraita on hyvä olla enemmän.

Laji elää keskimäärin 3–4 vuotta.

Tarvikkeet muokkaa

Lemmikkeinä kalpeahyppymyyrät tarvitsevat asumukseen terraarion tai vanhan akvaarion. Kanneksi sopii tiheäsilmäinen verkko. Kannen tulee olla myös tarpeeksi raskas. Minimimitat yhdelle yksilölle tulee olla: korkeus 0,3 m, pinta-ala 0,12 m2. Kalpeahyppymyyrä tarvitsee myös juomapullon, pesämökkejä ja ruokakupin. Ruokakuppi ei tosin ole välttämätön jos ruoan ripottelee häkkiin. Virikkeenä puhtaat oksat ovat hyviä. Niitä voi myös jyrsiä. Kuiva heinä ja vessapaperi on pesän pehmikkeeksi parasta. Turkin kunnossa pitoon kannattaa käyttää eläinkaupasta saatavaa hienojakoista chinchillan hiekkaa.

Lähteet muokkaa

  1. Aulagnier, S., Schlitter, D. & Granjon, L.: Gerbillus perpallidus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Wilson & Reeder: Gerbillus (Gerbillus) perpallidus Mammal Species of the World, 3. painos (2005). Bucknell University. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 21.3.2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa