Kalle Piki
Kalle Johannes Piki (7. elokuuta 1890 Loimaa – 5. helmikuuta 1918 Ruovesi[1]) oli suomalainen maanviljelijä ja suojeluskunta-aktiivi. Hän opiskeli muun muassa Salon maamieskoulussa ja ryhtyi viljelemään Loimaan Puujalkalassa sijaitsevaa sukutilaansa 1910-luvun alussa.[2] Huhtikuussa 1917 Piki oli perustamassa Loimaan suojeluskuntaa, joka oli Harjavallan ohella ensimmäinen Suomessa perustettu suojeluskunta. Hän toimi myös sen ensimmäisenä päällikkönä.[3][4]
Marraskuussa 1917 Piki johti suojeluskuntalaisten joukkoja Loimaalla käydyssä Vesikosken kahakassa. Loimaan työväen järjestyskaarti vangitsi Pien, ja kuljetti hänet Humppilaan, josta Piki kuitenkin onnistui pakenemaan. Hän siirtyi Pohjanmaalle, jossa osallistui talven aikana Vimpelin ja Vöyrin sotakoulujen kursseille. Sisällissodan sytyttyä Piki oli aluksi mukana Ylistaron valtauksessa ja Kristiinankaupungin taistelussa ja ehti osallistua myös Vilppulan taisteluihin ennen kaatumistaan ryhmänjohtajana Ruoveden taistelussa 5. helmikuuta.[5][6] Hän kuoli haavoittuneena Ruoveden kunnallissairaalassa.[1]
Piki haudattiin Kanta-Loimaan kirkon viereen sodan päättymisen jälkeen 17. toukokuuta suurissa sankarihautajaisissa yhdessä Mikko Nahin (s. 1893) ja Erkki Kivirikon (s. 1898) kanssa. He olivat ainoat sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneet loimaalaiset. Varsinaisen hautausmaan sijaan yhteishauta sijoitettiin arvokkaalle paikalle kirkon etuoven tuntumaan.[7] Vuonna 1921 haudalle pystytettiin kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnittelema Vapaussodan sankaripatsas.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Piki, Kalle Johannes Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 26.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Kalle Piki. Varsinais-Suomen vartio, 31.1.1923, nro 2, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Viklund, Arvo: Kymmenen vuoden taipaleelta. Hakkapeliitta, 25.6.1927, nro 25–26, s. 14–15. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.03.2020.
- ↑ Salkola, Marja-Leena: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917–18 ennen kansalaissotaa 1, s. 246–247, 301. Helsinki: Opetusministeriö, 1985. ISBN 951-85973-9-1.
- ↑ Loimaan tapahtumat. Uusi Aura, 25.11.1917, nro 271, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Loimaalaisten osanotto vapaussotaan. Varsinais-Suomen vartio, 30.11.1922, nro 21–22, s. 5–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Roselius, Aapo: Isänmaallinen kevät: vapaussotamyytin alkulähteillä, s. 161–162. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31582-1-7.
- ↑ Julkiset taideteokset Loimaan taidemuseo. Viitattu 26.3.2020.