Kalium-tert-butoksidi
Kalium-tert-butoksidi (usein myös kalium-t-butoksidi, kalium-tert-butylaatti tai KOtBu) (C4H9KO) on kalium- ja tert-butoksidi-ionien muodostama yhdiste. Yhdistettä käytetään laajasti orgaanisessa synteesissä.
| Kalium-tert-butoksidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H9KO |
| Moolimassa | 112,212 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoisia tai värittömiä kiteitä tai jauhetta[1] |
| Sulamispiste | 256–258 °C[2] |
| Tiheys | 0,5 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee orgaanisiin liuottimiin |
Ominaisuudet muokkaa
Kalium-tert-butoksidi on valkoista hygroskooppista jauhetta. Se on sisältämänsä tertiäärisen alkoksidi-ionin, tert-butoksidi-ionin, vuoksi hyvin voimakas emäs. Se on voimakkaampi emäs kuin esimerkiksi primääriset ja sekundääriset alkoksidit. Kalium-tert-butoksidi on kuitenkin melko huono nukleofiili. Yhdiste liukenee hyvin alkoholiin ja tetrahydrofuraaniin ja heikommin dietyylieetteriin ja hiilivetyihin.[1][2][3][4]
Kalium-tert-butoksidi reagoi ilman kanssa muodostaen kaliumhydroksidia ja kaliumkarbonaattia. Yhdisteen emäksisyys riippuu liuottimesta. Emäksisimpiä ovat kalium-tert-hydroksidin dimetyylisulfoksidiliuokset ja vähemmän emäksisiä liuokset seuraavassa liuottimen mukaisessa järjestyksessä: alkaanit, tetrahydrofuraani ja tert-butanoli. Emäksisyyteen vaikuttavat tert-butoksidi-ionien ja liuottimen väliset vuorovaikutukset. Muun muassa tert-butanolin kanssa ioni muodostaa klustereita, jotka ottavat protonin heikommin vastaan kuin vapaa ioni.[1][4]
Valmistus ja käyttö muokkaa
Kalium-tert-butoksidia on saatavana kaupallisena tuotteena kiinteänä jauheena ja tetrahydrofuraaniliuoksena. Usein ennen käyttöä tuote puhdistetaan sublimoimalla se 230 °C:n lämpötilassa 1 mmHg:n paineessa. Usein se kuitenkin valmistetaan ennen käyttöä kaliummetallin ja tert-butanolin välisellä reaktiolla.[2][4]
Kalium-tert-butoksidin etuna verrattuna esimerkiksi kaliumhydridiin on suurempi liukoisuus eri liuottimiin ja erityisesti hiilivetyihin. Sitä käytettäessä ei vapaudu vetykaasua, toisin kuin kaliumhydridiä käytettäessä.[3] Yhdistettä käytetään orgaanisessa synteesissä emäksenä muun muassa alkylointireaktioissa, asetyloinneissa, esteröinneissä ja transesteröinneissä, additioreaktioissa, kuten Michael-additiossa, aldolikondensaatioissa sekä alkyynien valmistuksessa eliminaatioreaktioilla, ja se muodostaa alkyylilitiumyhdisteiden kanssa erittäin vahvan emäksen, niin kutsutun Schlosserin emäksen.[3][2][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d M. Horn & U. Horns: Alkoxides, Metal, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Viitattu 22.12.2011
- ↑ a b c d Drury Caine: Potassium tert-Butoxide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 12.10.2023
- ↑ a b c Kuen-Wai Chiu: Potassium, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Viitattu 22.12.2011
- ↑ a b c d Leonid Lerner: Small-Scale Synthesis of Laboratory Reagents with Reaction Modeling, s. 123. CRC Press, 2011. ISBN 9781439813126. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.12.2011). (englanniksi)