Kaktuspeukaloinen
Kaktuspeukaloinen (Campylorhynchus brunneicapillus) on Pohjois-Amerikan kuivilla alueilla tavattava peukaloisiin kuuluva varpuslintu.
| Kaktuspeukaloinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peukaloiset Troglodytidae |
| Suku: | Helmipeukaloiset Campylorhynchus |
| Laji: | brunneicapillus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Campylorhynchus brunneicapillus |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kaktuspeukaloinen on kooltaan noin 18–22 cm. Laji on heimonsa kookkaimpia edustajia ja suurin Yhdysvalloissa tavattavista peukaloisista.[3] Kaktuspeukaloisen päälaki on tumman ruskea. Selkä on pojaväriltään harmahtavan ruskea ja hyvin voimakkaasti mustan ja valkoisen pilkulliset. Päässä on valkoinen silmäkulvajuova. Linnun nokka on pitkä ja hieman kaartuva. Kurkku ja rinta ovat valkoiset ja selkeästi mustapilkulliset. Pilkut eivät erotu aivan yhtä selkeästi vatsassa, joka on väriltään kellertävän ruskea. Tummissa siivissä ja pyrstössä on valkoisia juovia.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Kaktuspeukaloisen levinneisyysalue ulottuu Yhdysvaltain lounaisosista Meksikon keskiosiin. Lajin elinympäristöä ovat kuivat aavikot, joilla kasvaa kaktuksia ja muita mehikasveja sekä jukkapalmuja, Prosopis-suvun puita. Lisäksi lintua tavataan avointa piikkipensaikkoa kasvavilta seuduilta. Laji on sopeutunut myös hyvin kaupunkiympäristöön, kunhan alkuperäistä aavikkokasvillisuutta on lähettyvillä.[4][5]
Ravinto muokkaa
Kaktuspeukaloinen käyttää ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä ja muita niveljalkaisia, mutta syö myös hedelmiä ja siemeniä. Ravintoaan lintu etsii matalista puista tai maasta. Kaktuspeukaloiset ruokailevat usein pareittain tai pieninä ryhminä.[5]
Pesiminen muokkaa
Kaktuspeukaloisten pesimäkausi kestää maaliskuulta heinäkuulle. Pesimäkauden aikana samalla parilla voi pesiää useaan kertaan. Pesä rakennetaan kaktuksen tai pensaikon suojiin.[6] Koiraat voivat rakentaa useita pesämäisiä rakennelmia, joita voidaan käyttää toisen pesueen pesänä tai nukkumispaikkana.[4] Naaras munii neljästä seitsemään vaaleanpunertavaa pilkullista munaa.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Campylorhynchus brunneicapillus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Campylorhynchus brunneicapillus ITIS. Viitattu 3.12.2009.
- ↑ Cactus Wren Blue Planet Biomes. Viitattu 3.12.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Mark W. Lockwood: Basic Texas Birds: A Field Guide, s. 258. University of Texas Press, 2007. ISBN 978-0-292-71349-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.12.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Steven J. Phillips,Patricia Wentworth Comus: A natural history of the Sonoran Desert, s. 425. University of California Press, 2000. ISBN 9780520219809. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.12.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Eleanor H. Ayer: Birds of Arizona: A Guide to the Unique Varieties, s. 48. American Traveler Press, 1988. ISBN 978-1558380936. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 03.12.2009). (englanniksi)