Kajaanin seurakunta
Kajaanin seurakunta (ruots. Kajana församling) kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion hiippakuntaan. Seurakunta perustettiin vuonna 1651.[3]
| Kajaanin seurakunta Kajana församling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kajaanin kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Kuopion hiippakunta |
| Rovastikunta | Kajaanin rovastikunta |
| Pääkirkko | Kajaanin kirkko |
| Jäsenmäärä | 25 259[1] (2022) |
| – Osuus asukkaista | 83,5[2] % |
| Kirkollisvero | 1,60 % |
| Kirkkoherra | Antti Minkkinen |
| Sivusto | |
Historiaa muokkaa
Nykyisen Kajaanin seurakunnan alue kuului alun perin Paltamon vanhaan emäseurakuntaan. Kajaanin linnan ympärille syntyi aikaa myöten kylä, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet 1651. 1655 Kajaani erotettiin Paltamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen. 1786 kirkkoherran virka kuitenkin lakkautettiin ja Kajaani määrättiin jälleen Paltamon kappeliseurakunnaksi. Vuonna 1897 sekä Kajaanin kaupunki että Kajaanin maalaiskunta erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi (ei ollut olemassa erikseen Kajaanin kaupunkiseurakunta- eikä Kajaanin maaseurakunta -nimistä seurakuntaa). Päätös realisoitui kuitenkin vasta vuonna 1927. Tällöin osia seurakunnasta liitettiin vastaperustettuun Vuolijoen seurakuntaan. Vuonna 2007 Kirkkohallitus päätti että Vuolijoen seurakunta lakkaa itsenäisenä seurakuntana ja se liitetään osaksi Kajaanin seurakuntaa. Vuolijoen kuntakin liitettiin samassa yhteydessä valtioneuvoston päätöksellä osaksi Kajaanin kaupunkia.
Toiminta-alueet muokkaa
Vaikka hallinnollisesti Kajaanin seurakunta onkin yksi yhtenäinen alue, on se jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen. Nämä ovat Lehtikangas, Linnantaus, Vuohenki ja Vuolijoki-Otanmäki.
Toimipisteet muokkaa
Kajaanin seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Kajaanin kirkko ja Vuolijoen kirkko. Lisäksi on Lehtikankaan seurakuntakeskus, Linnantauksen seurakuntakeskus, Nakertajan seurakuntakoti, Otamäen seurakuntatalo sekä Vuolijoen seurakuntatalo. Leiri- ja kurssikeskuksia on kaksi: Männistön leirikeskus Vuolijoella sekä Joutenlammin kurssikeskus Salmijärvellä.
Herätysliikkeet muokkaa
Kajaanin seurakunta kuuluu Kainuun länsiosien tavoin yhtenäiseen vanhoillislestadiolaisuuden kannatusalueeseen. Vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa Kajaanissa kohtalaisesti. Muulle Kainuulle tyypillisesti Kajaanissa vaikuttaa pohjavireenä myös herännäisyys, mutta erillisenä liikkeenä se ei ole kovin voimakas. Kajaanissa on jossain määrin kannatusta myös kansanlähetykselle.[4]
Papisto muokkaa
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kajaanin seurakunnan kirkkoherroina:[5]
- 1655–1679: Jacobus Petri Teudscovius e Tysk
- 1680–1704: Johan Antilius
- 1705–1713: Gabriel Erici Cajanus
- 1714–1719: Zacharias Forbus
- 1721–1727: Anders Hildén
- 1728–1732; Isaacus Rothovius
- 1733–1746: Lars Henrik Backman
- 1747–1763: Johan Frosterus
- 1764–1781: Olof Westzynthius
- 1782–1786: Gabriel Mathias Lescelius
Kappeliseurakunta muokkaa
- 1787–1796: Johan Wichman
- 1796–1807: Simon Johan Castrén
- 1807–1813: Anders Wichmann
- 1814–1844: Johan Reinhold Appelgren
- 1845–1863: Gustaf Fredrik Högman
- 1865–1877: Frans Napoleon Salonius
- 1881–1893: Johannes Zakarias Hartman
- 1894–1925: Johannes Väyrynen
Kirkkoherrat muokkaa
- 1929–1952: Max Alfrd Vilhelm Katavisto
- 1952–1967: Lauri Ruskomaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 27.10.2023.
- ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2022 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 27.10.2023.
- ↑ Kajaanin ev.lut. seurakunta – Y-tunnus: 0209859-0 – Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet Finder. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Pappisluettelo: Kajaanin seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 27.10.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajaanin seurakunta Wikimedia Commonsissa
- Kajaanin seurakunta (seurakunnan viralliset kotisivut)