Kaikki rakastavat

vuoden 1935 suomalainen elokuva

Kaikki rakastavat on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen komediaelokuva vuodelta 1935.

Kaikki rakastavat
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Valentin Vaala
Topo Leistelä
Perustuu Jussi Roudan luonnokseen
Tuottaja Matti Schreck
Säveltäjä Into Arpa, Pekka Akimov
Kuvaaja Theodor Luts
Leikkaaja Valentin Vaala
Lavastaja Ossi Elstelä
Pääosat Ansa Ikonen
Tauno Palo
Birgit Nuotio
Jalmari Rinne
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 24. marraskuuta 1935
Kesto 80 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 883 161 mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Yläkuva: Kirsti (Birgit Nuotio) rantakalliolla.
Alakuva: Elokuvan subrettipari Hiski (Matti Lehtelä) ja Kaisu (Elna Hellman).
Arvo (Tauno Palo) ja Sirkka (Ansa Ikonen) tunnelmoivat ravintolan terassilla.

Kesäinen teos on ensimmäinen Ansa Ikosen ja Tauno Palon 12 yhteiselokuvasta[1]. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat saariston täysihoitolaan, jossa rakastavaisten Sirkka Mareksen ja Arvo Lähteen onnea uhkaavat juonittelut, ja lisäksi molempien äidit ovat mitättömästä syystä verivihollisia keskenään.

Juoni muokkaa

Tarina alkaa ravintolasta kesäisessä Hangossa. Sirkka Mares, Arvo Lähde, Kirsti Kallio ja insinööri Karma viettävät iltaansa railakkaissa tunnelmissa. Kirsti on ihastunut Arvoon, joka taas on kiinnostuneempi Sirkasta. Sirkalla ja Arvolla on romanttinen kahdenkeskinen hetki ravintolan terassilla. Tarina jatkuu saaristossa, jossa Maresten perheellä on kesähuvila. Arvo saapuu äitinsä kanssa viettämään kesää huvilan vieressä sijaitsevaan täysihoitolaan. Sirkan äiti Kielo Mares ja Arvon äiti Gustava Lähde ovat riidoissa keskenään edellistalvisen skandaalin takia: molemmat naiset sattuivat nimittäin käyttämään samaa pöytäliinamallia. Gustava ei hyväksy Arvon ja Sirkan kuhertelua, vaan vaatii poikaansa tutustumaan saarelle saapuneeseen Kirstiin.

Kun Sirkka on melomassa kanootilla, insinööri Karma ajaa moottoriveneellään liian lähelle, jolloin Sirkka kellahtaa mereen. Karma on kovasti pahoillaan ja vie tytön kasinolle. Myös Arvo ja Kirsti ovat kasinolla. Arvo on mustasukkainen, kun Karma vie Sirkan tanssimaan. Rahapulassa oleva taiteilija Sydänmurto ja täysihoitolan johtaja Josefina ovat niin ikään kasinolla. Sirkka, Arvo, Kirsti ja Karma lähtevät moottorivenekilpa-ajoon. Kirsti ja Arvo haaksirikkoutuvat pienelle kalliosaarelle. Sirkka ja Karma palaavat kasinolle. Sirkan isän, Salomon Mareksen, pitäisi olla kaupungissa hoitamassa asioita, mutta hänpä onkin kasinolla. Lopulta Salomon, Sirkka ja Karma lyöttäytyvät Sydänmurron ja Josefinan seuraan. Ajan muoti-iskelmä Inke-pinke-parlevuu raikaa kesäyössä.

Kun Kirstiä ja Arvoa ei kuulu täysihoitolaan, Gustava lähtee pelastuspartion kanssa etsimään. Mukaan tulee Sirkan katoamisesta huolestunut Kielo. Kirsti ja Arvo löydetään pian, mutta Gustava ja Kielo unohtuvat saarelle, sillä Arvolla on kiire löytää Sirkka. Kun Arvo kohtaa jälleen Sirkan täysihoitolan rannassa, Kirsti ymmärtää heidän välillään roihuavat tunteet ja vetäytyy syrjemmälle. Gustava ja Kielo ovat löytäneet saaressa yhteisen sävelen ja ovat jälleen ystäviä. Lopussa Sirkka ja Arvo suutelevat huvimajassa. Kirsti ja Karma ovat myös löytäneet toisensa, ja suudelmia vaihdetaan merellä kiitävässä moottoriveneessä.

Juoneen kuuluvat myös renki Hiski ja piika Kaisu, jotka rakentelevat omaa nihkeästi etenevää romanssiaan.

Näyttelijät muokkaa

 Ansa Ikonen  Sirkka Mares  
 Tauno Palo  Arvo Lähde  
 Birgit Nuotio  Kirsti Kallio  
 Jalmari Rinne  insinööri Karma  
 Elna Hellman  Kaisu  
 Matti Lehtelä  Hiski  
 Eine Laine  Kielo Mares  
 Yrjö Tuominen  Salomon Mares  
 Kirsti Suonio  Gustava Lähde  
 Uuno Laakso  "Oma" Into Sydänmurto  
 Martta Suonio  Josefina, Pensionat Rauhan emäntä  
 Aino Lohikoski  Liinu  
 Harry Bergström  haitaristi  
 Kaarlo Hiltunen  mies ravintolassa  
 Kyösti Käyhkö  mies ravintolassa  
 Siiri Angerkoski  ruotsinkielinen vanhapiika pensionaatissa  
 Kaarlo Saarnio  kuuro rehtori  
 Eija Hiltunen  nainen Kasinon ravintolassa  
 Topo Leistelä  mies Kasinon terassilla  
 Aksella Luts  tanssija Kasinon terassilla  
 Matti Aulos  Kasinon portieeri  
 Pippa Haikala  ruusujenmyyjätyttö  
 Lauri Ovaska  vokalisti  

Tuotanto muokkaa

Elokuvan käsikirjoittivat Valentin Vaala ja Topo Leistelä. Pohjana on kirjailija Teuvo Pakkalan pojan, arkkitehti Erkki Pakkalan eli nimimerkki Jussi Roudan luonnos.

Suomi-Filmin Siltalan pehtoori (1934) oli ollut kaupallinen menestys, ja sen näyttelijöitä kiinnitettiin myös Kaikki rakastavat -elokuvaan.[2] Kaikki rakastavat on kolmas Birgit Nuotion kuudesta elokuvatehtävästä. Subrettiparin Hiski (Matti Lehtelä) ja Kaisu (Elna Hellman) esittäjäpariskunta seikkailee samankaltaisissa rooleissa myös Siltalan pehtoorissa.

Kaikki rakastavat kuvattiin kesä–marraskuussa 1935 Helsingissä Käringholmissa ja Hangossa hotelli Bellevuen terassilla. Studiona oli Suomi-Filmin Vironkadun studio Helsingin Liisankadulla.[3]

Elokuvatarkastamo ei hyväksynyt kohtauksia, joissa Hiski lyö Kaisua takapuolelle eikä myöskään Hiskin syljeskelyjä, ja elokuvasta poistettiin yhteensä kaksitoista metriä.[2]

Vastaanotto muokkaa

Kaikki rakastavat oli kaupallisesti vuoden 1935 toiseksi menestynein elokuva.[2]

Aikalaiskriitikot kehuivat Vaalan ohjausta, mutta pitivät elokuvan juonta melko heppoisena. Uuden Suomen kriitikko näki teoksen ansiot elokuvallisuudessa ja kohtausten pirteydessä. Ilta-Sanomissa arvioitiin Vaalan työtä: ”Hänellä on todella filmaattinen näkemys, kiinteä ote kuvattavaansa ja herkkä tilannekomiikan taju” ja Göran Stjernschantz Svenska Pressenissä: ”Alla älska är ett försök till salongskomedi i kontinental miljö. På den punkten misslyckas firman.” (Kaikki rakastavat on yritys salonkikomedian suuntaan mannermaisessa miljöössä. Siitä näkökulmasta yhtiö epäonnistuu.) Kriitikko korosti elokuvan jakautuneisuutta hyviin osiin ja toisaalta mauttomuuksiin.[4][5] Aamulehden arvostelija oli yksi harvoista aikalaiskriitikoista, joka ennusti Paloa ja Ikosta suomalaisen elokuvan tulevaisuuden tähdiksi.[4]

2000-luvun kriitikot ovat todenneet, että elokuva on tehty heijastamaan uuden modernin ajan huolettomuutta. Aikakauden poliittiset jännitteet eivät kuvastu elokuvan ylemmän keskiluokan elämästä ja sen pienistä ristiriidoista.[1][6]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 23.5.2012, s. D 7.
  2. a b c Suomen kansallisfilmografia 1, s. 635.
  3. Suomen kansallisfilmografia 1, s. 632.
  4. a b Suomen kansallisfilmografia 1, sivut 634 ja 635
  5. Kaikki rakastavat Elonet. Lehdistöarvio
  6. Laelma, Jyrki: Kaikki rakastavat Iltalehti. 21.6.2008. Viitattu 13.10.2013.