Kaarlo Laitinen
Kaarlo Kullervo Laitinen (15. huhtikuuta 1920 Nilsiä – 16. lokakuuta 1944 Juoksenki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 83. Siviiliammatiltaan hän oli maanviljelijä ja metsätyömies. Kaarlo Laitinen oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi (s. 1945).[1]
| Kaarlo Kullervo Laitinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1920 Nilsiä |
| Kuollut | 16. lokakuuta 1944 (24 vuotta) Juoksenki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1941–1944 |
| Taistelut ja sodat | jatkosota |
| Sotilasarvo | ylikersantti |
| Kunniamerkit | Mannerheim-ristin ritari |
| Joukko-osasto | Jalkaväkirykmentti 8 |
Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai 23. elokuuta 1942. Sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti.[2] Hän palveli Tuntemattomassa sotilaassa kuvatussa Jalkaväkirykmentti 8:ssa kaatumiseensa saakka.[3] Laitinen osallistui muun muassa Syvärillä vuodenvaihteen 1941–1942 tienoilla käytyyn Goran taisteluun, jota hänen ikätoverinsa Väinö Linna kuvaili Tuntematon sotilas -romaanissaan.
Laitinen kaatui 24-vuotiaana Lapin sodassa saksalaisten konekivääritulituksessa 16. lokakuuta 1944.[4]
Mannerheim-ristin esitys muokkaa
”Ylipäällikkö on pvm:llä 23.8.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Kaarlo Kullervo Laitisen.
Kersantti Laitinen on sodan alusta lähtien toiminut taistelulähettinä ja ryhmänjohtajana. Hän on osoittanut erinomaista taitoa ja kylmäverisyyttä useissa vaikeissa tilanteissa kunnostautuen erikoisesti konepistoolin näppäränä ja tehokkaana käyttäjänä. Kersantti Laitisen kylmäverisyydestä mainittakoon, että kerran pimeän aikana vihollisen politrukin hyökätessä pistin kädessä hänen kimppuunsa, tuhosi hän syntyneessä käsikähmässä tämän hänen omalla pistimellään, koska tilanne ei sillä kertaa sallinut ampumista. Lukemattomilla partioretkillä kersantti Laitinen on partioineen aiheuttanut viholliselle huomattavia menetyksiä kaatuneina ja haavoittuneina. Tuhotessaan kerran vihollisen konekiväärikorsua, joka pystyi tulellaan hallitsemaan maastoa neljään suuntaan, osoitti hän jälleen kylmäverisyyttään etenemällä suoraan kohti erästä ampuma-aukkoa, tuhosi konepistoolillaan konekivääriampujan ja sitten kasapanoksella korsuun sulloutuneen parikymmenmiehisen vihollisosaston. Kaikissa toiminnoissaan kersantti Laitinen on osoittanut ripeyttä ja ehdotonta päättäväisyyttä antamatta vastuksien ja vaarojen estää saamansa tehtävän suoritusta.”[1]
Lähteet muokkaa
- Hurmerinta–Viitanen: Suomen Puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Jyväskylä: Ajatus kirjat 2004. ISBN 951-20-6224-0.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ Hurmerinta–Viitanen 2004: 215.
- ↑ Laitinen, Kaarlo Kalervo. Mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 6.7.2010.
- ↑ Tapio Sadeoja (toim.): Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 2011, s. 52. Helsinki: Sanoma Media.