Kaarle VI (keisari)
Kaarle VI, Karl Frans Josef (1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Unkarin, Böömin, Kroatian ja Serbian kuningas ja Itävallan arkkiherttua vuosina 1711–1740.
| Kaarle VI | |
|---|---|
 Keisari Kaarle VI. Johann Gottfried Auerbachin maalaama muotokuva 1700-luvulta. | |
| Pyhä saksalais-roomalainen keisari | |
| Valtakausi |
12. lokakuuta 1711 – 20. lokakuuta 1740 |
| Kruunajaiset | 22. joulukuuta 1711 |
| Edeltäjä | Joosef I |
| Seuraaja | Kaarle VII |
| Syntynyt |
1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
| Kuollut |
20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
| Puoliso | Elisabet Kristiina |
| Lapset |
Leopold Johann Maria Teresia Maria Anna Maria Amalia |
| Koko nimi | Karl Franz Joseph Wenzel Balthasar Johann Anton Ignaz |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Leopold I |
| Äiti | Eleonoora Magdalena von Neuburg |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Suku muokkaa
Karl Frans syntyi keisari Leopold I:n ja tämän kolmannen vaimon, palatsikreivitär Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) nuorempana poikana. Hänen seitsemän vuotta vanhempi veljensä oli Joosef I.
Nuoruus ja kasvatus muokkaa
Arkkiherttua Karl Frans kasvoi Espanjassa ja asui perheensä kanssa tyytyväisesti Barcelonassa valmistautuessaan perimään Espanjan valtaistuimen lapsettoman serkkunsa Kaarle II:n kuoltua vuonna 1700. Espanjan perimyssota päättyi, kun Kaarle peri yllättäen Habsburgien imperiumin vanhemman veljensä Joosef I:n varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1711 eikä kukaan halunnut sallia antamaan Kaarlelle molempia valtaistuimia. Muuttuessaan Wieniin hän toi mukanaan Espanjalaisen ratsastuskoulun ja rakennutti sen nykyään käytössä olevan upean hallin.
Keisarina muokkaa
Vuonna 1713 Kaarle VI joutui säätämään pragmaattisen sanktion taatakseen tyttärensä Maria Teresian kruununperimyksen.[1] Sen tarkoitus oli estää Habsburgien valtakunnan hajoaminen, ja siinä määriteltiin, että valta periytyisi vanhimmalle pojalle, tai tämän puuttuessa vanhimmalle tyttärelle, tai tämän puuttuessa veljen lapsille.[2] Hän meni jopa niin pitkälle, että lahjoi etukäteen yhdeksän vaaliruhtinasta, jotka hänen kuoltuaan jättivät huomiotta lupauksensa, mutta pitivät saamansa rahat. Tämä johti Itävallan perimyssotaan vuosina 1740-1748.
Kaarle VI kuoli 55-vuotiaana, 29 vuoden hallituskauden jälkeen 20. lokakuuta 1740 vilustuttuaan metsästysretkellä.
Avioliitto ja lapset muokkaa
Kaarle VI nai Braunschweig-Wolfenbüttelin prinsessa Elisabet Kristiinan (1691–1750) vuonna 1708. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli jo pieninä lapsina.
- arkkiherttua Leopold Johann (13. huhtikuuta 1716 – 4. marraskuuta 1716), kuoli seitsenkuisena
- arkkiherttuatar Maria Teresia (13. toukokuuta 1717 – 28. marraskuuta 1780), avioitui vuonna 1736 Lothringenin herttua Frans Stefanin kanssa ja heille syntyi 16 lasta.
- arkkiherttuatar Maria Anna (26. syyskuuta 1718 – 16. joulukuuta 1744), avioitui Lothringenin herttua Kaarlen kanssa ja heillä oli kuolleena syntynyt tytär. Maria Anna kuoli 24-vuotiaana Brysselissä. He olivat Itävallan Alankomaitten yhteishallisijoita.
- arkkiherttuatar Maria Amalia (5. huhtikuuta 1724 – 19. huhtikuuta 1730), kuoli kuusivuotiaana
Lähteet muokkaa
- ↑ Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
- ↑ Pragmatic Sanction of Emperor Charles VI Encyclopedia Britanica. Viitattu 24.4.2012.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarle VI Wikimedia Commonsissa
 |
Edeltäjä: Joosef I |
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija 1711–1740 |
Seuraaja: Kaarle VII |