Kaalikoi
Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja on paha viljelyskasvien tuholainen.
| Kaalikoi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea |
| Heimo: | Kaalikoit Plutellidae |
| Suku: | Plutella |
| Laji: | xylostella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Plutella xylostella |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kaalikoi on pieni punertavanruskea perhonen, jonka etusiipien takareuna on huomattavasti muuta siipeä vaaleampi. Perhosen levätessä nämä vaaleat reunukset muodostavat eläimen selkäpuolelle hyvin tunnusomaisen, aaltomaisen kuvion. Aikuinen perhonen on vajaan senttimetrin pituinen ja sen siipiväli on 11–17 mm.[1][2][3]
Toukka kasvaa noin 11 mm pitkäksi ja on väriltään vihreä. Toukan pinnasta kasvaa harvakseltaan lyhyitä, tummia karvoja, joiden kohdalla ihossa on vaalea pilkku. Pää on muuta ruumista ruskeampi. Häirittynä kaalikoin toukka viuhtoo ruumistaan edestakaisin ja pudottautuu lopulta silkkirihman varassa maahan.[4]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Alkuperältään kaalikoi on luultavasti eurooppalainen laji, mutta se on levinnyt vieraslajina läpi Amerikkojen, Aasian ja Afrikan aina Australiaan ja Uuteen-Seelantiin[4] sekä Havaijille[5] saakka. Pohjoisimmillaan laji on tavattu Huippuvuorilla ja eteläisimmillään sub-antarktisiin saariin kuuluvalla Etelä-Georgialla[6]. Suomessa lajia tavataan yleisenä koko maassa ja lentoaika kestää koko kesän[7].
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Kaalikoi on tunnettu vaeltaja, jonka parvet voivat lentää pitkiä matkoja synnyinsijoiltaan. Suomen leveysasteella suurin osa kannasta, luultavasti kaikki yksilöt, tuhoutuu talven aikana, mutta keväällä Keski-Euroopasta lentää uusi perhoskanta. Koska laji on hyvin riippuvainen vaeltavista yksilöistä, kaalikoin viljelyksille aiheuttamat tuhot vaihtelevat vuosittain paljon. Toukat syövät ravintokasvien lehdet lehtiruoteja lukuun ottamatta täysin. Aikuiset yksilöt lentävät ympäri vuorokauden. Laji talvehtii kotelona kasvinjätteiden seassa.
Ravintokasvi muokkaa
Kaalikoin toukat elävät ainoastaan ristikukkaisilla kasveilla, mutta kelpuuttavat ravinnokseen niin viljellyt lajit, kuten kaalit, sinapit ja rypsin, kuin villinä kasvavatkin.[8][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Svenska fjärilar
- ↑ UK moths (englanniksi)
- ↑ kaalikoi
- ↑ a b Featured Creatures. University of Florida (englanniksi)
- ↑ a b University of Hawaii: Plutella xylostella (englanniksi)
- ↑ Peter Conway (2004) "Recent lepidopteran records from sub-Antarctic South Georgia". Polar Biology 28(2), 108 (englanniksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Markku Savela
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Kaalikoi (Plutella xylostella)
- Farmit: Kaalikoi (Plutella xylostella)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Plutella xylostella (englanniksi)
- Bug Guide: Plutella xylostella - Diamondback Moth (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Plutella xylostella (diamondback moth) (englanniksi)
- Plantwise: diamondback moth (Plutella xylostella) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Plutella xylostella, the Diamondback moth (englanniksi)