Kööpenhaminan metro

Metrojärjestelmä Kööpenhaminassa, Tanskassa

Kööpenhaminan metro on automaattinen metrojärjestelmä, joka palvelee Kööpenhaminan ja Frederiksbergin kuntien aluetta Tanskassa.

København Metro
Sijainti Kööpenhamina, Tanska
Avattu 19. lokakuuta 2002
Pituus 38,2 km
Asemia 39 (5 rakenteilla)
Linjoja 4
Matkoja päivässä 220 000
Metrokartta, jossa näkyy rakenteilla oleva sinisen linjan itäinen haara
Metrojuna Vanløsen asemalla
Metrojuna sisältäpäin

Metro koostuu neljästä linjasta ja 39 asemasta. Asemista yhdeksän on maanalaisia. Laiturit ovat noin 60 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, josta noin yhdeksän kilometriä on tunnelissa. Pisin tunneli on M2-linjalla välillä Fasanvej–Lergravsparken. Se on 7,5 kilometriä pitkänä Tanskan toiseksi pisin tunneli.

Kööpenhaminan ja ruotsalaisen Malmön kuntien välille toivotaan tulevaisuudessa omaa metrolinjaa.[1]

Historia muokkaa

Metron ensimmäinen osuus NørreportLergravsparken ja Vestamager avattiin 19. lokakuuta 2002. 29. toukokuuta 2003 avattiin osuus Nørreport–Frederiksberg ja 12. lokakuuta 2003 avattiin vielä jatke Vanløseen. Osuus Lergravsparkenilta lentoasemalle (Lufthavn) avattiin 28. syyskuuta 2007.

Kolmannen, kehälinja M3:n (tansk. Cityringen) rakennustyöt alkoivat vuonna 2013, ja linja avattiin käyttöön syyskuussa 2019. Radalla on 17 uutta metroasemaa. Laajennustyöt toteutti kaksi italialaista yritystä: Salini Construttori rakensi raiteet ja asemat, vaunukaluston toimitti Ansaldo STS. Suomalainen Kone toimitti hissit ja liukuportaat kaikille kehälinjan asemille.[2] Uusi linja poikkeaa vanhoista teknisesti sen verran, että nykyiset junat eivät ole siellä yhteensopivia eivätkä uudet junat nykyisillä linjoilla.[3]

Myös neljäs M4-metrolinja on rakenteilla. Sen itäinen haara avattiin 28. maaliskuuta 2020 ja läntisen pitäisi avata vuonna 2024.[4]

Vaihtoyhteydet muokkaa

Kööpenhaminan metroa ei rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se on ikään kuin kaksi liityntälinjaa Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. Vaihtoyhteys näiden välillä on Nørreportin asemalla. Myös Öresundståg-junat pysähtyvät siellä. Lisäksi myös Vanløsen ja Lindevangin metroasemilta on vaihtomahdollisuus paikallisjunaan. Regionaltåg-juniin saa vaihdettua Nørreportin ja Øresundin asemilta sekä lentoaseman metroasemalta.

Linjat muokkaa

Linja Väri Väli Avattu Pituus Asemia
M1 Vihreä Vanløse–Vestamager 2002 14,3 km 15
M2 Keltainen Vanløse–Lufthavnen 2002/2007 19,2 km 16
M3 Punainen kehälinja 2019 15,5 km 17
M4 Sininen Ny Ellebjerg–Orientkaj 2020/2024 16

Turvallisuus muokkaa

Metro on alusta alkaen ollut täysin automatisoitu. Niinpä junissa ei ole kuljettajahyttejä. Kuitenkin hätätapauksessa metrojunaa saa ohjattua manuaalisesti junan päissä olevien luukkujen alapuolella olevalla järjestelmällä. Tunneliasemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet yliajojen estämiseksi. Juna ei voi lähteä asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, ovi avautuu välittömästi. Lasiset laituriovet ovat pysähtyneen junan ovien kohdalla. Junan ovien avautuessa lasiovet aktivoituvat ja avautuvat. Ovet saadaan avattua myös manuaalisesti, jos niiden automaattinen avaus ei toimi. Jos juna pysähtyy väärään paikkaan, lasiseinät saa kaadettua. Kaikki metrotunnelit ovat hyvin valaistuja, ja niissä on hätäuloskäynti 600 metrin välein.

Lähteet muokkaa

  1. Tunnelbana mellan Malmö och Danmark Kvällsposten 4.12.2013. (ruotsiksi) Viitattu 28.1.2016.
  2. KONEelle tilaus Kööpenhaminan metron laajennukseen 26.2.2013. Kone Oyj. Viitattu 23.3.2013. [vanhentunut linkki]
  3. Nye metrotog kan ikke køre på den gamle bane Ingeniøren 2.6.2014. (tanskaksi) Viitattu 28.1.2016
  4. M4 to Sydhavn - The Copenhagen Metro intl.m.dk. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kööpenhaminan metro.