Käräjäkapat eli käräjäjyvät oli Ruotsissa ja Suomessa aiemmin kannettu vero. Käräjäkapat lakkautettiin Suomessa vuonna 1924.

Käräjäkapat Suomessa muokkaa

Veron historia muokkaa

Käräjäkapat oli henkilökohtaista laatua oleva vero, joka johti alkunsa maalaisväestöllä jo ikivanhoina aikoina olleesta velvollisuudesta suorittaa kustannukset tuomarin ja lautamiesten olosta käräjillä.[1]

Verovelvollisuus muokkaa

Veroa maksettiin neljä kappaa viljaa jokaiselta maalla olevalta itsenäiseltä ruokakunnalta eli savulta. Tuomari ja lautakunnat saivat siitä yhteensä kolme kappaa ja laamanni yhden. Laamannille menevää kappaa ei kuitenkaan suoritettu vuoden 1886 jälkeen.[1]

Vuonna 1886 annetun asetuksen[L 1] mukaan käräjäkappoja oli velvollinen maksamaan jokainen kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä asuva henkilö, jolla oli oma savu eli erityinen talous ja joka ei ollut veron maksamisesta vapautettu. Asetuksen mukaan käräjäkappojen suorittamisesta oli vapautettu kokonaan kaikkein varattomimmat henkilöt. Lisäksi ne verovelvolliset, joiden suorittamiseksi vero oli edelleen jätetty, oli jaettu kahteen ryhmään: ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suorittivat kolme kappaa ja toiseen puolitoista kappaa jyviä, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria.[1]

Veron lakkauttaminen muokkaa

Käräjäkappojen eli käräjäjyvien maksaminen lakkautettiin Suomessa 1. tammikuuta 1924 alkaen.[L 2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Hakkila, Esko (toim.): ”Käräjäkapat”, Lakiasiain käsikirja, s. 474–475. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.

Lakiviitteet muokkaa

  1. Asetus 25.1.1886.
  2. Laki käräjäjyväin lakkauttamisesta (Annettu 29. joulukuuta 1923. Suomen asetuskokoelma 312/1923.)