Käenmintut

huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kasvisuku

Käenmintut[1] (Acinos) on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Nimitystä käenmintut on käytetty myös suvuista Calamintha ja Satureja.[2][3]

Käenmintut
Ketokäenminttu (Acinos arvensis)
Ketokäenminttu (Acinos arvensis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Euphyllophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Käenmintut Acinos
Mill.
Katso myös

  Käenmintut Commonsissa

Eräiden lajitietokantojen käyttöön ottamassa rajauksessa Acinos-suvun käenminttulajit on siirretty laajasti käsitettyyn mäkiminttujen (Clinopodium) sukuun, jolloin Acinos jää sitä aikaisemmin kuvatun Clinopodium-suvun heterotyyppiseksi synonyymiksi.[4] Esimerkiksi Suomen lajitietokeskuksen mukaan sukuja ei toistaiseksi yhdistetä.[1] Fylogeneettisessä analyysissä Acinos on morfologisista yhteneväisyyksistä huolimatta todettu läheisemmäksi sukulaiseksi suvun Ziziphora kuin Clinopodium kanssa.[5]

Tuntomerkit muokkaa

Suvun lajit ovat yksivuotisia ruohoja tai puutuvavartisia ainavihantia monivuotiskasveja. Nimi Acinos tulee kreikankielisestä sanasta akinos, joka on pienen aromaattisen kasvin nimi. Kasvit ovat matalia (enintään 20 cm), mätästäviä, pensasmaisia tai suikertavia. Kasvit kukkivat keskikesällä; kukat ovat kaksihuulisia ja putkimaisia, kukinnot pystyjä tähkiä.[6]

Levinneisyys muokkaa

Käenminttujen luontaista kasvualuetta on Keski- ja Etelä-Eurooppa sekä Länsi-Aasia.[6]

Lajeja muokkaa

Suvussa on lajeja yhteensä 10.[6]

Alppikäenminttua käytetään monivuotisena koristekasvina.[2]

Lähteet muokkaa

  • Botanica. The illustrated A–Z of over 10,000 garden plants and how to cultivate them. Cologne 1999. ISBN 3-8290-3068-1.

Viitteet muokkaa

  1. a b Käenmintut – Acinos Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.11.2019.
  2. a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Govaerts, R. et al. 2018. Clinopodium synonyms in World Checklist of Selected Plant Families. The Board of Trustees of the Royal Botanic Gardens, Kew (englanniksi) Viitattu 2.11.2019.
  5. Trusty, J. L., Olmstead, R. G., Bogler, D. J., Santos-Guerra, A. & Francisco-Ortega, J. 2004. Using Molecular Data to Test a Biogeographic Connection of the Macaronesian Genus Bystropogon (Lamiaceae) to the New World: A Case of Conflicting Phylogenies, Systematic Botany 29 (3): 702–715. (englanniksi)
  6. a b c Botanica, s. 52.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.