Käärmekaktus[3] (Disocactus flagelliformis) on hovikaktusten sukuun kuuluva kaktuskasvilaji.

Käärmekaktus
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Suku: Hovikaktukset Disocactus
Laji: flagelliformis
Kaksiosainen nimi

Disocactus flagelliformis
(L.) Barthlott

Synonyymit
  • Aporocactus flagelliformis
  • Aporocactus flagriformis
  • Cactus flagelliformis
  • Cereus flagelliformis
  • Cereus leptophis[2]
Katso myös

  Käärmekaktus Commonsissa

Luonnonvaraisena käärmekaktus kasvaa Meksikon jyrkillä rantatöyräillä. Sen versot voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi, joten sitä on kasvatettava riippuvassa amppelissa.[4] Käärmekaktukseen puhkeaa syksyllä kukkia. Kukat ovat puhjetessaan ruusunpunaisia, mutta väri haalistuu myöhemmin. Kukat ovat kolmen sentin levyiset ja viiden sentin pituiset. Yksittäinen kukka kestää vain muutaman päivän, mutta hyvissä oloissa kukinta kestää jopa pari kuukautta.

Hoito-ohjeita muokkaa

 
Käärmekaktuksen kukka

Käärmekaktus tarvitsee runsaasti valoa, vanhat versot sietävät jopa eteläikkunan auringonpaahdetta, mutta nuorille versoille eteläikkunan auringonvalo voi olla liikaa. Kesällä kasvin voi jopa siirtää ulos lämpimälle seinustalle, sateelta suojaten. Käärmekaktus viihtyy hyvin 25–30 asteen päivälämpötilassa. Lepokaudella, joka kestää syyskuusta maaliskuuhun, riittää 7–15 asteen lämpötila. Käärmekaktus tarvitsee kasvun aikana runsaasti vettä. Tasaisesta kosteudesta on hyötyä, mutta kaktusta ei ole viisasta kastella päivittäin. Lepokaudella tasainen mutta niukka kosteus on tarpeen. Voimakas kasvu edellyttää myös tasaista ja runsasta lannoitusta. Käärmekaktus tarvitsee ravinteikkaan ja kuohkean mullan. Nopeakasvuisuudesta johtuen kasvin multa on syytä vaihtaa vuosittain. Kasvi mahtunee vanhanakin 15 sentin ruukkuun. Kasvin monistus käy helposti pistokkaita juurruttamalla. Kaktuksesta leikataan noin 15 sentin mittaisia varrenpaloja, joiden annetaan kuivua muutaman päivän ennen istuttamista syvään ruukkuun. Käärmekaktus saa helposti tuholaisia. Yleisimmät tuholaiset ovat juurikirvat ja punkit jotka on syytä huomata ajoissa.

Lähteet muokkaa

  1. Hernández, H.M., Gómez-Hinostrosa, C. & Cházaro, M.: Disocactus flagelliformis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.9.2016. (englanniksi)
  2. CactiGuide.com Disocactus flagelliformis cactiguide.com. Viitattu 2.8.2012.
  3. ONKI, Kassu: Aporocactus flagelliformis yso.fi. Viitattu 2.8.2012.
  4. Desert tropicals (Arkistoitu – Internet Archive)