Kääntöpöytä
Kääntöpöytä eli kääntölava[1] (tai kääntötaso) on keskusakselin ja ympyränmuotoisen kiskotuksen varaan sijoitettu, yleensä 360 astetta kääntyvä silta, jonka päälle veturi voidaan ajaa ja sitten kääntää haluttuun suuntaan. Laivoissa (kuten S/S Viking) on käytetty autojen kääntöpöytiä.
Vaihtoehtoisesti kääntöpöytä[2] on sama kuin pyöröpöytä (rotary table) eli jakopöytä eli indeksipöytä, metallityössä käytetty tarkkuuslaite. Sen avulla operaattori voi porata tai katkoa työkappaletta täsmälleen tasavälein kiinteän akselin suhteen.
Veturien niin sanotun sektoritallin yhteydessä kääntötaso on välttämätön: sen avulla veturit voidaan jakaa omiin talleihinsa, jolloin riittää yksi tuloraide ja tallien omat raiteet, kun pöytä voidaan kääntää vuorotellen kunkin tallin kohdalle.
Tavallisimmin pöytää käytetään veturin ympäri kääntöön, jotta keula saadaan ajosuuntaan. Pyörityskoneistot ovat pääosin sähkömekaanisia. Joissakin paikoissa, kuten Hyvinkäällä ja Porvoossa, ne ovat kuitenkin käsin pyöritettäviä vaihteiston avulla.
Suomessa ei ole ollut tapana peittää kääntöpöydän monttua lankuilla. Lunta voitiin lapioida kuopasta pois.[3] Joissain montuissa oli käytössä höyryllä toimiva lumensulatus.
Lähteet muokkaa
- Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0.
- Suomen Rautatiemuseolähde tarkemmin?
Viitteet muokkaa
- ↑ Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 43
- ↑ http://www.alvarinmetalli.fi/alvarinmetalli/?portfolio=kaantopoyta-2 (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 16.11.2016
- ↑ Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 52
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kääntöpöydät Wikimedia Commonsissa
