Jyrki Aapeli Mikkonen (7. elokuuta 1909 Oulu15. tammikuuta 1984 Lappeenranta) oli suomalainen kirjailija ja päätoimittaja, joka heti sodan jälkeen herätti huomiota julkaisemallaan Vuoroloma-romaanilla sekä Punainen kyynel -salapoliisiromaanilla. Hän käytti nimimerkkejä Jahvetti ja Peilaaja.[1]

Mikkosen vanhemmat olivat ylitarkastaja Aapo (Aapeli) Mikkonen ja opettaja Anni (Anna) Ryynänen. Hän asui vuoteen 1939 saakka Kuopiossa ja sen jälkeen Lappeenrannassa. Mikkonen meni naimisiin 1948 filosofian kandidaatti Eila Tellervo Lyytikäisen kanssa. [1]

Mikkonen oli Kuopiossa ilmestyneen Pohjois-Savo-lehden toimittajana ja toimitussihteerinä 1926–1937 ja lehden päätoimittajana 1938. Tämän jälkeen hän oli Lappeenrannassa ilmestyvän Etelä-Saimaa-lehden päätoimittajana 1939–1948 ja pakinoi sitten nimimerkillä Peilaaja.[2]

Mikkonen julkaisi myös tietokirjallisuutta, pakinoita ja lehtiartikkeleita.[1]

Teokset muokkaa

  • Paja ja palatsi. Kevyt romaani. Kansanvalta 1930.
  • Kirjava sulka. Romaani. Kansanvalta 1932.
  • Vaeltavan sinitakin tarina. Nuorisokirja. Gummerus 1933. (Gummeruksen nuorten kirjasto 51.) Sovitettu elokuvaksi Isoviha vuonna 1939.
  • Vuoroloma. Romaani. Otava 1946.
  • Punainen kyynel. Jännitysromaani. Otava 1948.
  • Ferdinand Partasen viimeinen matka. Kesäinen kertomus Petkeleen pitäjän Häntälän kylästä. Otava 1950.
  • Kaunis ystävätär. Romaani. Otava 1950.
  • Sanomalehti Etelä-Saimaa 1885-1960. Etelä-Saimaa, Lappeenranta 1961.
  • Kärsä-Petteri ja ruunan sijaiskärsijä. Romaani. Gummerus 1972.
  • Kymenlaakso ja Etelä-Karjala sanoin ja kuvin ; kirj. Jyrki Mikkonen ym. Karjalakokoelmat, Siilinjärvi 1978

Toimitustöitä muokkaa

  • Etelä-Saimaa ; toimitus Jyrki Mikkonen, vastaava- ja päätoimittaja, Olli Järvinen, toimitussihteeri. Etelä-Saimaan kustannus, Lappeenranta 1989 (sisälsi osia Etelä-Saimaa-lehden vuosikerroista 1939-1940)

Lähteet muokkaa