Haisujumaltenpuu
Haisujumaltenpuu[1] eli jumaltenpuu eli isojumaltenpuu (Ailanthus altissima) on kvassiakasvien heimoon ja jumaltenpuiden sukuun kuuluva, koristekasvinakin käytetty puulaji. Se on EU:ssa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi[2], sillä se leviää nopeasti ja hallitsemattomasti syrjäyttäen alkuperäispuut.lähde?
| Haisujumaltenpuu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Kvassiakasvit Simaroubaceae |
| Suku: | Jumaltenpuut Ailanthus |
| Laji: | altissima |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Jumaltenpuun kaarna on sileää ja tummanharmaata. Lehdet kasvavat pareittain ja niissä on nuolimaiset lehdykät, joiden alapinta on lähes valkea, yläpinta kiiltävän tummanvihreä. Lehtisuonet erottuvat selvästi vaaleampina. Lehden pituus on 30–90 cm. Lehtien muodon perusteella kasvin voi sekoittaa saksanpähkinään, jalopähkinöihin tai sumakkeihin, mutta kukinto on helpoo tuntomerkki. Kukat kasvavat vaaleankeltaisina terttuina; itse kukat ovat pieniä mutta kukinto voi olla 50 cm pitkä. Yksi puu voi tuottaa vuodessa 300 000 siementä.lähde?
Kasvin kaikissa osissa on sille ominainen, tympeä tuoksu, jonka on kuvailtu muistuttavan mätänevien maapähkinöiden hajua.[3] Jumaltenpuu voi kasvaa jopa 15–25 metriä korkeaksi. Se elää yleensä alle 50 vuotta, mutta jos sen kaataa, se vesoo voimakkaasti. Tämä vaikeuttaa lajin hävittämistä sellaisilta kasvupaikoilta, mihin sitä ei haluta.lähde?
Levinneisyys muokkaa
Jumaltenpuu kasvaa luonnonvaraisena Taiwanilla ja Kiinan pohjois- ja keskiosissa. Se on tuotu Eurooppaan jo 1740-luvulla. Toisin kuin muut jumaltenpuulajit, se ei ole trooppisen vaan lauhkean vyöhykkeen kasvi. Nykyisin se leviää tietyissa Australian ja Yhdysvaltojen osissa niin valtoimenaan, että sitä pidetään pahanlaatuisena rikkaruohona. Sen juuret voivat aiheuttaa tuhoja rakenteille ja viemäriputkistoille.lähde?
Käyttö muokkaa
Jumaltenpuun lehtiä ja siemeniä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä. Yhdysvalloissa puuainesta on käytetty myös polttopuuna ja rakennusmateriaalina.[4]
Kestävyytensä vuoksi haisujumaltenpuuta käytetään monissa kaupungeissa liikennealueiden välisissä viheristutuksissa, vaikka sen monet kasvinosat ovat myrkyllisiä. Kasvin kaatamisessa ja karsimisessa on noudatettava varovaisuutta, sillä kasvin koskettaminen voi aiheuttaa allergisen reaktion.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 214. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7.
- ↑ EU:n vieraslajiluettelo täydentyi uusilla haitallisilla lajeilla: mukana haisujumaltenpuu ja Suomen kalalajeja uhkaava aurinkoahven Yle Uutiset. 18.6.2019. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ Farm Science Review: Landowners can offer roadblocks to invasive plants’ spread Farm and Dairy. 29.9.2005. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Ailanthus altissima (Ailanthus) ZipcodeZoo.com. Arkistoitu 13.7.2014. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Lajitietokeskus: Haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima)
- Vieraslajit.fi: Haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Ailanthus altissima (TSN 28827) itis.gov. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
- Ailanthus altissima (Mill.) Swingle tree of heaven Natural Resources Conservation Service – USDA.gov. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
- Ailanthus altissima Flora of China. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
- Ailanthus altissima (Simaroubaceae) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 19.6.2019 (englanniksi).
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Ailanthus altissima (tree-of-heaven) (englanniksi)
- Fire Effects Information System (FEIS): Ailanthus altissima (englanniksi)