Jumalat juhlivat öisin

Donna Tarttin romaani

Jumalat juhlivat öisin (The Secret History) on kirjailija Donna Tarttin vuonna 1992 ilmestynyt esikoisteos. Ilmestyttyään se oli 13 viikkoa Yhdysvaltojen bestseller-listalla. Se on käännetty 24 kielelle ja myynyt maailmanlaajuisesti miljoonia kappaleita. Eva Siikarlan suomennos ilmestyi vuonna 1993.

Jumalat juhlivat öisin
The Secret History
Alkuperäisteos
Kirjailija Donna Tartt
Kieli englanti
Genre jännitys
Kustantaja Alfred A. Knopf
Julkaistu 1992
Suomennos
Suomentaja Eva Siikarla
Kansitaiteilija Liisa Holm
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1993
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 551
ISBN 951-0-18966-9
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tartt myi jo 1990-luvulla elokuvaoikeudet esikoisromaaniinsa, mutta ohjaaja Alan J. Pakulan kuoltua 1998 tämän alkuunpanema elokuvahanke keskeytyi. Toteutumatta jäi myös Gwyneth Paltrow’n ja hänen veljensä Jaken hanke Miramaxille muutamaa vuotta myöhemmin. Vuonna 2013 Tarttin entiset opiskelijatoverit Bret Easton Ellis ja Melissa Rosenberg kaavailivat romaanista television minisarjaa.[1]

Juoni muokkaa

Kirjan ensimmäisessä osassa tutustutaan Richard Papeniin, joka lähtee kotikaupungistaan Planosta opiskelemaan Vermontin Hampden Collegeen. Richard haluaisi opiskella kreikan kieltä mutta hänelle kerrotaan, että muinaiskreikan kurssi on täynnä, koska opettaja, Julian Morrow ottaa kursilleen vain viisi oppilasta. Richard ei kuitenkaan suostu antamaan periksi ja hän tutustuu kurssin muihin oppilaisiin. Kurssilaiset ovat tiivis ryhmä, johon kuuluvat vanhat ystävykset Bunny ja Henry, kaksoset Camilla ja Charles sekä Francis, kaikki rikkaista suvuista. He neuvovat Richardia miten päästä opettajan suosioon ja mukaan kurssille.

Syksy on leppoisa, alkoholin ja uusien ystävyyssuhteiden kyllästämä ja porukka viettää viikonloppuja Francisin maalaistalossa. Richard panee kyllä merkille, että jotain epätavallista saattaa olla tekeillä, mutta sivuuttaa asian olankohautuksella. Talviloman lähestyessä Richard ahdistuu, koska hän ei halua palata perheensä luokse Kaliforniaan. Muut lähtevät joko sukulaistensa luokse tai Bunnyn ja Henryn tapauksessa Roomaan lomalle. Richard jää Hampdeniin talveksi, hankkii huonon asunnon ja jatkaa töitään kampuksella. Talvi on pitkä ja kylmä, ja lopulta avun pyytämiseen liian ylpeä Richard sairastuu keuhkokuumeeseen ja tuupertuu lämmittämättömän loukkonsa lattialle. Henry, joka on palannut Roomasta aikaisin, vie Richardin sairaalaan ja ottaa hänet lopputalveksi luokseen asumaan.

Talviloman jälkeen jokin on muuttunut. Välit ryhmäläisten kesken tuntuvat kireiltä. Richard saa tietää, kuinka paljon rahaa Henry käytti todellisuudessa rutiköyhään Bunnyyn Rooman-reissulla, ja viimeistään Henryn hankkimat lentoliput Etelä-Amerikkaan herättävät hänen epäilyksensä. Lopulta Henry kertoo Richardille, että mytologiasta kiinnostuneet nuoret olivat syksyn aikana yrittäneet ikivanhaa rituaalia, Bakkheiaa, vaipuakseen hurmioon. Vain Bunny oli jättäytynyt viime hetkellä pois.

Huumeisen harhaisessa ja hurmoksellisessa tilassa joku ryhmästä oli vahingossa tappanut maanviljelijän. Bunny saa tietää asiasta ja alkaa hiillostaa ryhmäläisiä. Henry päättää vaientaa Bunnyn, jottei tämä livauta tietoa väärälle ihmiselle ja saata kaikkia heitä vankilaan. Richardkin on liian syvällä ryhmässä ja heidän salaisuuksissaan voidakseen perääntyä. Bunnyn kimppuun käydään tämän ollessa kävelyllä ja hänet työnnetään rotkoon.

Kirjan toinen osa kertoo Bunnyn kuoleman jälkeisestä ajasta. Myöhäinen lumi peittää ruumiin ja etsinnöistä syntyy valtakunnallinen uutinen. FBI saapuu selvittämään hämärää tapausta, muttei päädy siihen tulokseen, että kuolema olisi murha. Bunny haudataan ja kaiken pitäisi olla hyvin.

Bunny on kuitenkin viimeisinä päivinä lähettänyt Julianille kirjeen, jossa hän kertoo maanviljelijän surmasta. Julian säikähtää ja lähtee pikaisesti kampukselta, sillä hän ei tahdo sekaantua asiaan.

Ryhmän asetelma on muuttunut ja mielenterveydet rakoilevat. Tilanne kärjistyy siihen, että pahasti alkoholisoitunut Charles pelkää Henryn tappavan hänetkin ja ryntää hotelliin, jossa Camilla välttelee sairaalloisen mustasukkaista veljeään. Charles yrittää ampua Henryn, mutta osuu Richardiin. Henry ampuu itseään päähän lopettaen koko selkkauksen. Muut selviytyvät ja jatkavat elämiään ajautuen erilleen.

Henkilöitä muokkaa

  • Richard Papen: Kirjan kertoja ja päähenkilö. Kalifornian Planosta kotoisin oleva nuori mies, joka päätyy osaksi klikkiä.
  • Julian Morrow: Muinaiskreikan opettaja. Valikoi oppilaansa ja näkee vain heidän hyvät puolensa.
  • Henry Winter: Hyvin älykäs, mutta hieman kylmä ja syrjäänvetäytyvä kreikan kielen opiskelija. Ryhmän henkinen johtaja.
  • Edmund ”Bunny” Corcoran: Kurssilainen, joka elää muiden siivellä. Osaa olla hyvin miellyttävä, mutta huonot puolet korostuvat mielenterveyden hajotessa.
  • Francis Abernathy: Miellyttävä, varakkaasta perheestä oleva lahjakas, mutta kunnianhimoton poika.
  • Charles Macaulay: Kreikan kielen opiskelija, Camillan kaksonen.
  • Camilla Macaulay: Kreikan kielen kurssilainen, Charlesin kaksonen, rakastaa Henryä.
  • Judy Poovey: Richardin hieman pinnallinen naapuri, viettää huumehuuruista opiskelijaelämää ja lukee Philip K. Dickin kirjoja.
  • Tohtori Roland: Psykologi, jolla Richard on töissä.
  • Dick Spence: Julianin lähdettyä uusi kreikan kielen opettaja.[2]

Vastaanotto muokkaa

Kriitikot ja monet kirjailijat ovat kehuneet Donna Tartin esikoisteosta. John Grisham kehui teosta seuraavasti ”Millainen esikoisteos! Tämä tarina on joustavasti kirjoitettu, hauska, surullinen ja pelottava – sitä ei voi kerta kaikkiaan jättää kesken. Sitten Vuorovetten prinssin en ole nauttinut mistään kirjasta näin paljon.” John Grishamin lisäksi kirjaa on kehunut myös Ruth Rendell.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. Kreizman, Maris: Why Donna Tartt's The Secret History Never Became a Movie? Town & Country, 15.9.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  2. Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin. (The Secret History). WSOY, 1993. 951-643-475-4.

Aiheesta muualla muokkaa