Jukagiirit (pohjoisjukagiiriksi odul, eteläjukagiiriksi detkil, ven. Юкагиры) ovat Venäjällä Koillis-Siperiassa Kolyma- ja Indigirkajokien varsilla pääasiassa Sahan tasavallassa asuva kansa. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan jukagiireja oli 1 509 (1989 1 112), mutta pienempiäkin lukuja on esitetty[1]. Jukagiirien asuinalueella elää runsaasti erilaisia etnisiä ryhmiä ja joskus ihmiset eivät ole varmoja mihin ryhmään kuuluvat. Yleinen tilanne voi olla esimerkiksi venäläisen tai ukrainalaisen tilapäistyöntekijäisän ja puoli- tai neljännesjukagiiriäidin lapsi, joka rekisteröidään jukagiiriksi. [2]

jukagiirit
Jukagiireja Jakutiassa 1905.
Jukagiireja Jakutiassa 1905.
Väkiluku 1 500
Asuinalueet Sahan tasavalta, Magadanin alue
Kielet jukagiiriset kielet
Uskonnot ortodoksisuus, šamanismi

Monet tutkijat pitävät jukagiireja Arktiksen vanhimpana kansana. Heitä on joskus kutsuttu myös jääihmisiksi.[3]

Jukagiirit jaetaan kahteen ryhmään: tundrajukagiirit ja taigajukagiirit. Tundrajukagiirit asuvat Ala-Kolyman alueella Sahan tasavallassa ja taigajukagiirit puolestaan Ylä-Kolyman alueella Sahan tasavallassa sekä Srednekanskyn piirissä Magadanin alueella. Jukagiirien pääelinkeinot ovat poronhoito, metsästys ja kalastus.

Jukagiirit puhuvat kahta jukagiirisiin kieliin kuuluvaa kieltä. Usein näitä pidetään saman kielen murteina, jolloin kyseessä olisi isolaattikieli.[4]

Historia muokkaa

Venäjä valloitti jukagiirien asuinalueet 1600-luvulla. Tuolloin jukagiirien asuinalue oli nykyistä laajempi. Se ulottui Lenajoelta Anadyrjoelle. Venäjän vallan alle joutumisen jälkeen jukagiirien määrä on pienentynyt. Syinä mainitaan heille aiemmin tuntemattomat taudit, sodat ja venäläistämispolitiikka. Jukagiirit ovat myös sulautuneet naapurikansoihin jakuutteihin, eveneihin ja venäläisiin.

Lähteet muokkaa

  1. Ethnologue.com
  2. http://ling.uni-konstanz.de/pages/home/nikolaeva/documentation/intro/yukaghirs.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Tshuner Taksami: Venäjän pohjoiset kansat (Arktiset sivilisaatiot, Tampereen museoiden julkaisuja 62)
  4. Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat

Aiheesta muualla muokkaa