Juho Rudolf Forsman
Johan (Juho) Rudolf Forsman (14. tammikuuta 1841 Vaasa – 4. lokakuuta 1903 Hämeenkyrö) oli suomalainen filosofian maisteri, virkatalon vuokraaja ja moninkertainen valtiopäivämies.[1]
Forsmanin vanhemmat olivat Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti Georg Jakob Forsman (1798–1875) ja Anna Lovisa Ebeling. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun kymnaasista 1860 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1868 ja maisteriksi 1869.[1][2]
Forsman oli Hämeenkyrössä Laitilan sotilasvirkatalon vuokraajana. Hän oli Hämeenkyrön kuntakokouksen esimiehenä 1870–1880 ja osallistui talonpoikaissäädyssä itäisen Satakunnan edustajana säätyvaltiopäiville 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900.[3][1][4][5]
Juho Rudolf Forsman oli naimisissa vuodesta 1868 Hilma Johanna Finnbergin kanssa. Heidän tyttärensä Helmi Koskimies toimi Tampereen talouskoulun johtajana. Poika, teologian ylioppilas Juho Eero Lemmitty Forsman, myöhemmin Koskimies (1880–1918) oli isänsä jälkeen vuodesta 1903 alkaen Laitilan virkatalon vuokraajana ja toimi Hämeenkyrön kunnallislautakunnan esimiehenä vuodesta 1911. Hän toimi vuonna 1905 perustetun Hämeenkyrön osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana ja oli Kansallis-Osake-Pankin Hämeenkyrön konttorin johtajana vuodesta 1917. Punaiset surmasivat hänet Suomen sisällissodan aikana Hämeenkyrössä maaliskuun lopulla 1918. Eero Koskimies oli kirjailija Frans Emil Sillanpään hyvä ystävä ja hän oli esikuvana Sillanpään Hurskas kurjuus-romaanin Paitulan herralle. [6][7][4][8]
Juho Rudolf Forsmanin veljiä olivat senaattori, professori, vapaaherra Georg Zachris Forsman, aateloituna vuodesta 1884 Yrjö-Koskinen, rikosoikeuden ja oikeushistorian professori Jaakko Forsman ja Viipurin hovioikeuden presidentti Ernst Emil Forsman. [2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Johan (Juho) Rudolf Forsman
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Georg Jakob Forsman. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.4.2019.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 53–54. Helsinki: Otava, 1926.
- ↑ a b Veikko Huuska : Eräs päättynyt suomalainen elämäkerta – "Laitilan herra" Hämeenkyröstä, Uusi Suomi Puheenvuoro 28.6.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Toimituksen osasto, Suomalainen Wirallinen Lehti 06.10.1903, nro 231, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Aikalaiskirja 1934 : Helmi Koskimies
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Juho Eero Lemmitty Forsman (Koskimies)
- ↑ Suomen sotasurmat 1914–1922 (Arkistoitu – Internet Archive)