Juho Aitamurto

Juho Aitamurto (14. maaliskuuta 1864 Utajärvi – 12. joulukuuta 1939 Utajärvi) oli yksi Aitamurron veljessarjan suurhiihtäjistä.

Juho Aitamurto (toinen vasemmalta) vuonna 1893.

Aitamurto henkilönä

Juho Aitamurron hiihtävät veljet olivat Aapo Aitamurto (1876–1940) ja Antti Aitamurto (1878–1925). Juho Aitamurto oli hiihtouransa jälkeen teurastaja ja postinkuljettaja Utajärven Murronkylässä. Talvisin hän teki postimatkat hiihtäen. Tarinan mukaan hän aina laittoi mäystinsuksensa postitoimistoon mennessään valmiiksi paluumatkaa varten. Kerran pojat käänsivät tahallaan sukset väärin päin ja heikkonäköinen Aitamurto lähti paluumatkalle kannat edellä, murahdellen: ”Karraa mitä karraat, mutta Murtoon mennään.”

Kerran Aitamurto oli kutsuttu kunniavieraaksi Oulun hiihtojen 50-vuotisjuhlaan ja kävi palatessa Rotosen kaupassa Utajärvellä, näyttäen saamaansa kirjaa. Kansisivulla oli omistuskirjoitus ”Nuoruuteni suurelle urheiluidolille Juho Aitamurrolle”, jonka akateemikko V. A. Koskenniemi oli allekirjoittanut. Vuoden 1895 Oulun hiihtojen kuninkaiden Aitamurron ja Juho Ritolan kunniaksi hän oli laatinut jo aikoinaan seuraavan runon: ”Nyt vähitellen, kukin suunnaltansa; jo saapui päivän sankarit. He oli otteluhun valmiit; ja kukin yhtä varma voitostaan. Tuolt tuli Ritola ja Aitamäki; van ensi palkintoja kummallakin. Jo ympär Ritolan ja Aitamäen; nyt kokoutuvan muunkin hiihtoväen; jo nähtiin suksillansa keinutellen; ja tamineita lähtöön valmistellen.”

Aitamurto menehtyi postinhakumatkalla, hiihtäessään. Huonokuuloisena hän jäi junan alle Utajärven asemalla 12. joulukuuta 1939.

Kilpailu-ura

Aitamurto aloitti kilpauran 26-vuotiaana vuonna 1890, jolloin ilmeisesti pidettiin ensimmäiset hiihtokilpailut Utajärvellä. Harjoittelun vuoksi hän usein hiihti Utajärven Murronkylästä Muhoksen Muhosperän kautta Ouluun, matka on noin 70 kilometriä yhteen suuntaan.

Aitamurron varsinaiset ensimmäiset suuret kilpailut olivat samana vuonna järjestetyt Oulun hiihtokisat, joissa hän sijoittui vasta 10. sijalle. Seuraavana vuonna vastaavissa kisoissa hän hiihti Juho Ritolan kannoilla ja sijoittui neljänneksi. Vuodesta 1892 alkaen Aitamurto ei keskeyttänyt yhtään kilpailua eikä koskaan jäänyt ilman palkintoa, tuolloin hän voitti Oulun Hiihdot -kilpailun päämatkan 30 kilometriä ajalla 2.46.12. Ritola ja Juho Räihä eivät kilpailuun ehtineet Tukholman kisoista. Aitamurron monista kisoista mieluisin lienee ollut vuoden 1895 Helsingin hiihtojen 60 kilometriä, jossa maan parhaat hiihtäjät tavoittelivat 200 markan suurpalkintoa. Helsingistä Utajärvelle palatessaan Aitamurto pysähtyi Tampereella, jossa hiihti 30 kilometriä ja voitti 100 markan palkinnon. Kilpailu-uransa aikaan Aitamurto asui usean vuoden ajan Helsingissä, jossa työskenteli Brandtin suksiliikkeessä. Kilpailemisen hän lopetti 33-vuotiaana.

Lähteet

• Aitamurron hiihtäjäveljekset (Arkistoitu – Internet Archive), Tarja Vimpari, KirjastoVirma, 2003 (viitattu 29.10.2008)
• Kullervo Leinonen: Oulun hiihdot. Oulun Hiihdosta Tervahiihtoon 1889-1998. Oulu: Oulun Hiihtoseura, 1989. ISBN 952-90035-2-8.

Aiheesta muualla

• Kirjavainen, J. 1941. Suomalaiset suurhiihtäjät. Osa 2: Santeri Tasasta Martti Lappalaiseen. Porvoo.
• Oilinki, P. 1998. Juho Aitamurto ja hänen hiihtäjäveljensä. Teoksessa Oilingin varrelta: kotiseututarinoita Utajärveltä
• Oilinki, Pekka: Juho Aitamurto ja hänen hiihtäjäveljensä (Arkistoitu – Internet Archive)