Juhani Arajärvi

suomalainen poliitikko

Juhani Arajärvi (vuoteen 1906 Alin, 25. heinäkuuta 1867 Urjala13. marraskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja, poliitikko ja ministeri. [1][2]

Juhani Arajärvi
Suomen valtiovarainministeri
Edeltäjä -
Seuraaja Kaarlo Castrén
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1867
Urjala
Kuollut13. marraskuuta 1941 (74 vuotta)
Helsinki
Tiedot
Puolue Suomalainen puolue

Juhani Arajärven vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kristian Alin ja Regina Eerola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1888 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894 suorittaen myös teologian opintoja. [2][1]

Arajärvi oli Viipuri-lehden päätoimittajana 1894–1896, Kymenlaakson kansanopiston johtajana 1896–1903 ja sen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin konttorinjohtajana Kotkassa 1903–1906 ja Tampereella 1906–1918 ja viimeksi pankin johtokunnan jäsenenä Helsingissä 1918–1939.[2][1]

Arajärvi oli porvarissäädyssä Kotkan edustaja säätyvaltiopäivillä 1904–1905.[3] Suomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustaja hän oli 1907–1914, 1917–1918 ja 1919–1922 sekä valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (eli valtiovarainministeri) Svinhufvudin I ja Paasikiven I hallituksissa eli senaateissa 1917–1918. Kaikkiaan Arajärvi toimi senaattorina (ministerinä) 366 päivää. Arajärvi on yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Hän ajoi läpi kaupan jolla Suomen valtio osti lokakuussa 1918 61,1 % norjalaisomistuksessa olleen Aktiebolaget W. Gutzeit & Co :n (myöhemmin Enso-Gutzeit Oy) osakkeista. Arajärvelle myönnettiin ministerin arvonimi 1918. [4]

Arajärvi toimi myös maanviljelijänä Vihdin Olkkalassa omistaen siellä 1929–1938 ja 1940–1941 600 hehtaarin kokoisen Kourlan kartanon. Hän oli mukana useissa asuinpaikkakuntiensa kotiseutuhenkisissä hankkeissa, muun muassa perustamassa kansanopistoa Kymenlaaksoon. Sukujuuriltaan hän oli hämäläistä sukua Urjalan ja Akaan seudulta. Arajärven isä oli Urjalan Honkolan kartanon työnjohtaja ja puoliso vuodesta 1896 Sofie Fredrique Charpentier, jonka vanhemmat olivat kapteeni Carl Axel Theodor Charpentier ja Marie Constance Forstén. Pariskunnan vuonna 1917 syntynyt poika reservin kornetti Matti Risto Juhaninpoika Arajärvi kaatui Talvisodassa maaliskuussa 1940. Juhani Arajärven kuoltua Kourlan kartanon omisti hänen nuorin tyttärensä Eeva Arajärvi (s. 1920) joka oli naimisissa varatuomari Kaarlo Tuurnan kanssa.[5][4] Arajärven toinen tytär Kerttu oli naimisissa 1920- ja 30-lukujen Suomen urheilutoiminnassa näkyvän persoonan Väinö Teivaalan kanssa. [6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Aikalaiskirja 1934
  2. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 7–9. Helsinki: Otava, 1921.
  4. a b Olkkalan kylän historiaa : Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet
  5. Anon.: Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1949. Sivu 24.
  6. Kuka kukin oli (Viitattu 7.4.2020)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kalevi Kalemaa : Itsenäisyyssenaattori : Juhani Arajärven elämä ja työ. Ilkka ja Erkki-Juhani Taipale, Helsinki 2009, toinen uudistettu painos 2016 ISBN 9789529371419
  • Eero Tuurna : Sofie ja Juhani Arajärvi : isovanhempiemme elämänvaiheita ; perustuu tekijän aiemmin julkaisemiin kirjasiin Kirjeitä Vaasasta sekä lyhyt johdanto Juhani Arajärven (1867–1941) vaiheisiin, Matti Arajärven kunnian tie ja Isoäitimme suku : johdatus Constance Forsténin, Marie Charpentierin ja Sofie Arajärven vaiheisiin, toimitus ja esipuhe Erkki-Juhani Taipale ja Ilkka Taipale. Erkki-Juhani Taipale – Ilkka Taipale, Lempäälä 2017

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltäjä:
-
Suomen valtiovarainministeri
19171918
Seuraaja:
Kaarlo Castrén