Juhana Torkki (s. 1977)[1] on suomalainen puhetaidon kouluttaja, kirjailija ja teologian tohtori. Häneltä ovat ilmestyneet teokset Puhevalta (2006), Neuvotteluvalta (2008) Tarinan valta (2014), Puhevalta käyttöön (2015), latinasta suomennettu kokoelma roomalaisen filosofin Senecan tekstejä (Elämän lyhyydestä, 2018) ja Uusi neuvotteluvalta (2019).

Tausta muokkaa

Torkki varttui Keski-Suomessa ja kirjoitti ylioppilaaksi Korpilahden lukiosta 1996. Hänen isänsä oli ammatiltaan uskonnonopettaja ja äitinsä on lääkäri.[2] Vuosina 19962005 Torkki opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa ja matematiikkaa ja Sibelius-Akatemiassa musiikkia. Hän väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005.[2]

Kirjailijana muokkaa

Vuonna 2006 Torkilta ilmestyi tietokirja Puhevalta, jossa hän arvosteli suomalaista puhekulttuuria ja esitti oman antiikkiin perustuvan mallinsa hyvästä puheesta. Kirja sisältää monia aikalaisarvioita muun muassa eturivin suomalaisista poliitikoista ja heidän esiintymisistään. Dosentti ja puheviestinnän yliopistonopettaja Jukka-Pekka Puro luonnehti Puhevaltaa "läpimurtoteokseksi" ja vertaa sitä retoriikan klassikoihin.[3]

Vuonna 2008 Torkki ja Sami Miettinen julkaisivat teoksen Neuvotteluvalta, jota muun muassa Helsingin Sanomat käytti huippupoliitikkojen neuvottelutaitojen arviointiin. Kirja sisältää neuvottelutaitojen nelijaon valtaan, analyyttisyyteen, sosiaalisuuteen ja periaatteellisuuteen. Kehikkoa täydentävät kymmenet selkeät käytännön esimerkit yksityishenkilön basaarineuvotteluista politiikan huippuneuvotteluihin.[4]

Alkuvuonna 2014 Torkilta ilmestyi teos Tarinan valta. Huhtikuussa 2014 Torkki sai Otavan kirjasäätiön jakaman 15 000 euron arvoisen Tietokirjapalkinnon.[5] Tarinan valta sai myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan.[6]

Vuonna 2015 ilmestyi Torkin dialogimuotoinen Puhevalta käyttöön, jossa esitetään 9-kohtainen malli hyvän puheen rakentamiseksi.

Vuonna 2018 Torkki suomensi latinasta kolme filosofi Senecan elämäntaidollista tekstiä nimellä Elämän lyhyydestä.[7] Vuonna 2020 julkaistiin Torkin muinaiskreikasta kääntämä Plutarkhoksen neljän esseen kokoelma nimellä Mielen tyyneydestä[8], ja 2022 Dion Khrysostomoksen puheiden kokoelma Onnellisuudesta.[9]

Vuonna 2019 julkaistu Uusi neuvotteluvalta kuvattiin Talouselämän arvostelussa kirjana, josta "oppii neuvottelemaan kuin Björn Wahlroos" ja että "Kirjan lukemisen jälkeen ymmärrät, kuinka surkea neuvottelija olet tähän asti ollut." [10][11] Torkki on ollut tekemässä myös Otavan lukion äidinkielen Särmä-oppikirjasarjaa.[12]

Teokset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Juhana Torkki Otava.fi. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
  2. a b Pystynen, Venla: Puhekouluttaja: Moni johtaja puhuu kuin roboteille, ei ihmisille HS.fi. 27.2.2014. Viitattu 27.4.2014.
  3. Retoriikasta vetävästi journal.fi.
  4. Salo, Irmeli: Etevä neuvottelija korjaa potin Talouselämä. 16.5.2008. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
  5. Otavan Kirjasäätiön palkinnot myönnettiin Juhana Torkille ja Jaakko Mäelle 23.4.2014. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 12.1.2015.
  6. Turun Sanomat ts.fi.
  7. Seneca. Elämän lyhyydestä Otava. Viitattu 1.8.2022.
  8. Plutarkhos. Mielen tyyneydestä Otava. Viitattu 1.8.2022.
  9. Dion Prusalainen – Onnellisuudesta Otava. Viitattu 1.8.2022.
  10. Anu-Elina Lehti: Opi neuvottelemaan kuin Björn Wahlroos – Vetävästi kirjoitettu uutuuskirja muistuttaa, että koko elämä on pohjimmiltaan neuvottelua Talouselämä. Viitattu 25.10.2019.
  11. Translink The SHIFTin EXIT-panelisti, Uusi neuvotteluvalta ja kasvurekrytointi Translink Corporate Finance. 5.9.2019. Viitattu 25.10.2019.
  12. Särmä Otava. Viitattu 12.1.2015.

Aiheesta muualla muokkaa