Wikipedia

Juha Sihvola

historian professori

Juha Sihvola (29. elokuuta 1957 Sippola – 14. kesäkuuta 2012 Helsinki[1]) oli suomalainen filosofi ja historioitsija. Hän toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina vuodesta 2000 sekä Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön varajohtajana vuodesta 2008. Vuodet 2004–2009 hän toimi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana.

Juha Sihvola
Juha Sihvola tammikuussa 2009.
Juha Sihvola tammikuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt29. elokuuta 1957
Sippola
Kuollut14. kesäkuuta 2012 (54 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkimusalue filosofia, historia

Tieteellinen ura muokkaa

Sihvola väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1989 varhaista kreikkalaista etiikkaa ja kulttuurifilosofiaa käsittelevällä teoksella Decay, Progress, the Good Life? Hesiod and Protagoras on the Development of Culture. Hänen opettajiaan olivat Simo Knuuttila, Holger Thesleff, Matti Viikari ja Päivi Setälä. Sihvola toimi Suomen Akatemian tutkimusassistenttina 1983–1988, nuorempana tutkijana 1988–1994 ja vanhempana tutkijana 1995–2000. Hän teki tutkimustyötä myös Italiassa ja Yhdysvalloissa, jossa hän toimi vierailevana tutkijana Brown Universityssä 1991–1992 ja nuorempana tutkijana Center for Hellenic Studiesissa Washington DC:ssä 1994–1995. Opetustehtävissä Sihvola toimi Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Helsingin yliopiston historian, filosofian ja systemaattisen teologian laitoksissa.

Sihvola toimi muun muassa Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajana (2001–2005), Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä (2001–2006) sekä Suomen Rooman Instituutin Säätiön hallituksen jäsenenä (vuodesta 2004) ja puheenjohtajana (vuodesta 2007).

Sihvolan tutkimukset käsittelevät ennen kaikkea antiikin filosofian historiaa ja jälkivaikutusta myöhempään filosofiseen ajatteluun. Sihvola sovelsi myös luovasti Aristoteleen ja stoalaisen filosofian ajatuksia ajankohtaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän käsitteli tutkimuksissaan muun muassa hyvää elämää[2], maailmanetiikkaa, ulkopolitiikan ja etiikan suhdetta, sukupuolten tasa-arvoa sekä uskonnonfilosofiaa. Hän kirjoitti lukuisia puheenvuoroja ja artikkeleita myös päivälehtiin, erityisesti Helsingin Sanomiin, sekä esiintyi radion ja television ajankohtaisohjelmissa.

Sihvola teki tutkimusyhteistyötä erityisesti Simo Knuuttilan ja yhdysvaltalaisen filosofin Martha Nussbaumin kanssa. Hän toimi varajohtajana kahdessa Knuuttilan johtamassa Suomen Akatemian huippuyksikössä: Mielen historian huippuyksikössä (2002–2007) ja Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä (2008–2012). Yhdessä Nussbaumin kanssa Sihvola järjesti lukuisia kansainvälisiä filosofisia kokouksia vuodesta 1991. Sihvola toimi myös ulkoasiainministeriön rahoittaman ulkopolitiikan etiikan tutkimushankkeen johtajana 2004–2005.

Sihvolan tunnetuimpia teoksia ovat Toivon vuosituhat (1998), joka sai Vuoden tiedekirja -palkinnon, yhdessä Martha Nussbaumin kanssa toimitettu The Sleep of Reason (2002) ja Maailmankansalaisen etiikka (2004), joka sai Lauri Jäntin säätiön kirjapalkinnon. Hän toimi myös Aristoteleen teosten suomennostyöryhmässä suomentaen lukuisia Aristoteleen teoksia ja kirjoittaen niihin selityksiä. Hänen teoksensa Maailmankansalaisen uskonto valittiin vuoden 2011 kristilliseksi kirjaksi[3]. Sihvola sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 2011[4].

Suomen Akatemian hallitus nimitti Sihvolan akatemiaprofessorin tehtävään vuosiksi 2012–2016. Hänen hankkeensa oli tarkoitus käsitellä suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden moraalipsykologiaa filosofian historiassa ja poliittisessa filosofiassa.

Yksityiselämä ja luottamustoimet muokkaa

Sihvola oli naimisissa Kirsi Ahosen kanssa. Perheessä on kaksi lasta (s. 1996 ja 1998). Sihvola harrasti kestävyysjuoksua, kaunokirjallisuutta, rockmusiikkia ja seurakuntatoimintaa. Hän toimi usean vuoden ajan molempien lastensa jalkapallovalmentajana FC Viikingeissä.

Sihvola oli vuoden 2010 seurakuntavaaleissa poliittisesti sitoutumattoman ja vapaamielisen Kirkon kevät -yhdistyksen ehdokkaana. Hän keräsi yhdistyksen ehdokkaista eniten ääniä, ja hänet valittiin 85 äänellä Vuosaaren seurakuntaneuvostoon ja 116 äänellä Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Sihvola valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi kaudeksi 2011–2012, mutta hän joutui jättämään tehtävän vuoden 2011 lopussa sairauden vuoksi[5]. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 14. kesäkuuta 2012[1].

Palkinnot muokkaa

  • WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto
  • Vuoden 2011 kristillinen kirja (Maailmankansalaisen uskonto)

Teokset muokkaa

  • Decay, Progress, the Good Life? Hesiod and Protagoras on the Development of Culture (1989)
  • Seppä, Tuomas & Hietaniemi, Tapani & Mikkeli, Heikki & Sihvola, Juha (toim.): Historian alku: Historianfilosofia, aatehistoria, maailmanhistoria. Tutkijaliiton julkaisusarja 74. Helsinki: Tutkijaliitto, 1993. ISBN 951-9297-91-X.
  • Hyvän elämän politiikka: Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan. Tutkijaliiton julkaisusarja 76. Helsinki: Tutkijaliitto, 1994. ISBN 951-9297-94-4.
  • Thesleff, Holger & Sihvola, Juha: Antiikin filosofia ja aatemaailma. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19930-3.
  • Kaimio, Maarit & Aronen, Jaakko & Sihvola, Juha (toim.): Väkivalta antiikin kulttuurissa. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-737-4.
  • Toivon vuosituhat: Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus. Sitra 185. Jyväskylä: Atena, 1998. ISBN 951-796-133-2.
  • The Emotions in Hellenistic Philosophy (toim. Juha Sihvola ja Troels Engberg-Pedersen 1998)
  • Ancient Scepticism and the Sceptical Tradition (toim. Juha Sihvola 2000)
  • Yksilönä yhteisössä: Näkökulmia paikallisuuteen, globalisaatioon ja hyvään elämään. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarja nro 37. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2000. ISBN 952-9740-72-7.
  • Sleep of Reason: Erotic Experience and Sexual Ethics in Ancient Greece and Rome (toim. Martha Nussbaum ja Juha Sihvola 2002)
  • Villa Lante: Suomen Rooman Instituutti 1954–2004 (Päivi Setälä, Liisa Suvikumpu, Juha Sihvola ja Timo Keinänen 2004)
  • Maailmankansalaisen etiikka. Helsingissä: Otava, 2004 (3. painos 2005). ISBN 951-1-18364-8.
  • Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.): Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-939-3.
  • Remes, Pauliina & Sihvola, Juha (toim.): Ancient Philosophy of the Self. Springer, 2008. ISBN 1402085958.
  • Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.): Tarkemmin ajatellen: Kansakunnan henkinen tila. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-088-6.
  • Maailmankansalaisen uskonto. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21279-9.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Ahola, Suvi: Historioitsija ja filosofi Juha Sihvola on kuollut Helsingin Sanomat. 14. 6. 2012. Viitattu 14.6.2012.
  2. ↑ Filpus, Leena: Juha Sihvola: Globaalisaatio ei ole pelkkä rautahäkki Polemiikki. 3/2000. Viitattu 7.12.2011.
  3. ↑ Juha Sihvola teki Vuoden kristillisen kirjan. Savon Sanomat. Viitattu 15.6.2012.
  4. ↑ WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi Mirkka Rekolan 2.10.2011. Ylen uutiset. Viitattu 2.10.2011.
  5. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston esittelylista ja päätösluettelo 15.12.2011

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juha_Sihvola&oldid=21855515”