Joyce Cary
Joyce Cary (1888 Londonderry, Irlanti – 1957 Oxford, Englanti[1]) oli irlantilainen kirjailija ja kuvataiteilija. Hän opiskeli maalausta Edinburghissa ja Pariisissa ennen kuin päätteli, että pystyy ilmaisemaan itseään paremmin kirjoittamalla. Hän opiskeli lakia Oxfordissa. Hän lähti Montenegroon 1912, missä työskenteli Punaiselle Ristille Balkanin sotien aikana. 1913–1920 hän oli Britannian siirtomaahalinnon tehtävissä Nigeriassa.[1] Ensimmäisessä maailmansodassa hän haavoittui Afrikassa. Vuonna 1920 hän palasi Englantiin ja asui Oxfordissa lähes neljäkymmentä vuottalähde?.
Cary julkaisi novelleja salanimellä, mutta romaanimuoto oli hänelle aluksi vaikea. Varhaisista töistä tunnetuin on afrikkalaisesta kauppiaasta kertova Mister Johnson (1939). Cary kirjoitti kaksi trilogiaa, joissa kukin kirja on kerrottu eri päähenkilön näkökulmasta. Ensimmäisen trilogian kolmas osa, taiteilija Gulley Jimpsonista kertova Jimson ja valaskala, on filmattu, samoin kuin Mister Johnson.[2] Elokuvista ensin mainittu oli Parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinto-ehdokas vuonna 1958lähde?.
Suomennettuja teoksia muokkaa
- Pelokas ilo: romaani (A fearful joy); suom. Eero Tenhosaari, Otava 1953
- Olin poliitikon vaimo: romaani (Prisoner of grace); suom. Matti Karjalainen, Gummerus 1953
- Trilogia
- Näinkin voi käydä: romaani (Herself surprised, 1941); suom. Matti Karjalainen, Gummerus 1952
- Uuden taivaan alla: romaani (To be a pilgrim, 1942); suom. Kristiina Kivivuori, runot suom. Kirsi Kunnas, Gummerus 1954
- Jimson ja valaskala (The Horses Mouth, 1944); suom. Kristiina Kivivuori, runot suom. Kirsi Kunnas, Gummerus 1955
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Cary, Joyce”, Otavan kirjallisuustieto, s. 133. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Joyce Cary Irland's Eye. Viitattu 17.5.2007. (englanniksi)