Joulutaulu on jouluaiheiseen maalaukseen perustuva, kirjapainossa painettu, seinälle kiinnitettävä paperinen taulu. Ruotsissa, jossa maalaukseen perustuvien, painettujen joulutaulujen perinne 1900-luvulla syntyi, joulutauluja kutsutaan nimellä julbonad. Suomen kielessä joulutaulu voi tarkoittaa myös muuta jouluaiheista seinällä pidettävää kuvaa.

Joulutaulut olivat suosittuja joulukoristeita 1920–1960-luvuilla Ruotsissa, mutta myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Joulutaulujen painosmäärät olivat Ruotsissa niiden kulta-aikana 1930–1960-luvuilla miljoonia kappaleita ja niitä oli lähes jokaisessa ruotsalaiskodissa.[1] Tauluissa kuvattiin tavallisimmin joulutonttujen elämää ja askareita, mutta oli myös muita aiheita. Joulutauluista pienimmät olivat kooltaan noin 40 x 20 cm ja suurimmat noin 80 x 40 cm.[2] Joulutaulujen tunnetuin maalaaja oli ruotsalainen taiteilija ja kuvittaja Jenny Nyström (1854–1946)[3], joka 1880-luvulla loi nykyaikaisen joulutonttu-hahmon.[4] Muita tunnettuja joulutaulujen maalareita olivat muun muassa Erik Forsman (1916–1976),[5][6] Anders Olsson (1913–1999),[1] Curt Nyström (1893–1965)[7] ja Lars Carlsson (1921–2002).[8][9] Nykyisin joulutauluja on myytävänä ainoastaan vintage-tauluina, tavallisesti käytettyinä.[2] Sen lisäksi että niitä edelleen käytetään joulukoristeina[10], on niistä muodostunut keräilyesineitä.[11] Vanhimpia ja harvinaisimpia joulutauluja myydään antiikkihuutokaupoissa.[12]

Yksi paperinen Anders Olssonin joulutaulu maksoi 1940-luvulla Ruotsissa 30 äyriä, mikä on tämän päivän rahassa noin seitsemän Ruotsin kruunua (euroina 70 senttiä.) Olssonin joulutauluja myytiin myös raamitettuina. Ne maksoivat kruunun ja 25 äyriä, mikä nykyrahassa on noin 25 kruunua (2,5 euroa).[1]

Joulutaulujen historia muokkaa

Joulutaulujen maalauksen historia alkoi Etelä-Ruotsissa 1700-luvun puolivälissä kankaalle (tavallisesti pellavakankaalle) tai suoraan puuseinään tehdyistä maalauksista. Tauluja (bonader) maalattiin joulua ja muita juhlapyhiä varten. Aiheet otettiin Raamatusta ja maalaukset kuvasit pääasiassa viittä aihetta: Jeesuksen syntymä, kolme viisasta miestä, Kaanan häät, tietämättömät neitsyet ja tuhlaajapoika. Maalaukset saivat alkunsa kirkkomaalauksesta. Kirkon maalarit toimivat opettajina käsityöläisille, jotka alkoivat maalata joulu- ja muita aiheita palkkiota vastaan. Kulttuuri ja vauraus alkoivat kehittyä Ruotsissa vapauden aikakaudella ja talonpojilla oli varaa ostaa juhlamaalauksia. Maalauksia alettiin tehdä 1800-luvun alkupuolella kankaan sijasta paperille. Perinne jatkui 1880-luvulle saakka, jolloin kirjanpainotaidon kehittymisen myötä Saksasta alkoi tulla painettuja jouluaiheisia ja muita kuvia ja käsityöläisten maalaukset jäivät historiaan.[13][1]

Kirjapainossa painettuja, taiteilijoiden maalauksiin perustuvia joulutauluja alettiin Ruotsissa valmistaa ja myydä 1920-luvulla.[14] Joulutaulujen aiheiden kehittymiseen Jenny Nyströmillä oli merkittävä vaikutus.[15] Joulutaulujen suosio oli suurimmillaan 1930–1950-luvuilla. Kun televisio ja aikakauslehdet yleistyivät, joulutaulujen suosio alkoi 1960-luvulla vähentyä ja niiden valmistus loppui vähitellen kokonaan.[14]

Jenny Nyströmin joulutauluja muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Ingmar Norlén: Anders Olsson - mästaren på julmotiv Minnenas Journal. Joulukuu 2012. Arkistoitu 5.11.2013. Viitattu 17.12.2020.
  2. a b Gammaldags julbonader BloomsburyBarn.se. Viitattu 17.12.2020.
  3. Julbonad SverigesRadio.se. 24.1.2007. Viitattu 17.12.2020.
  4. Anna-Maria Wiklund: Hon skapade vår svenska tomte Sundvalls Tidning. 27.12.2010. Viitattu 17.12.2020.
  5. Erik Forsman (1916-1976) JoksanKolikot.net. Viitattu 17.12.2020.
  6. 1940's Original Vintage Erik Forsman Christmas Elves Swedish Poster VintageposterWorks.com. Viitattu 17.12.2020.
  7. Stor bonad - Diligens till jul av Curt Nyström - gammal 1940-talet Steinsson.se. Viitattu 17.12.2020.
  8. Lars Carlson var konstnären som älskade tomtar Fyrklovern.se. Viitattu 17.12.2020.
  9. Anders Olsson: Bonadskonstnär och omslagsmakare med makalösa upplagor – nu glömd! Dast Magazine - Tidskrift för underhållningslitteratur. Viitattu 17.12.2020.
  10. Jukka Harju: Joulu ei tule ilman joulutaulua Helsingin Sanomat. 24.12.2011. Viitattu 17.12.2020.
  11. Vanhat joulupaperitaulut JoulustaJouluun.fi. Viitattu 17.12.2020.
  12. Erik Forsman gouache Stockholms Auktionsverk online. Viitattu 17.12.2020.
  13. Historiska fakta om bonadsmåleri Unnaryds Bonadsmuseum - Museum for Svedish folk art paintings. Viitattu 17.12.2020.
  14. a b Pappersbonad sommar med hölass Nostalgiska.se. Viitattu 17.12.2020.
  15. Nyströms bilder har format våra jultraditioner SverigesRadio.se. Viitattu 17.12.2020.