Jouluseimi
Jouluseimi eli seimiasetelma on jouluevankeliumin hahmoista rakennettu asetelma, jossa seimen äärellä Jeesus-lapsen ympärillä on Joosef ja Maria (Pyhä perhe), paimenia, itämaan tietäjiä ja tallin eläimiä. Asetelmassa voi olla myös enkeleitä, itämaan tietäjien kameleita ja muita hahmoja.
Jouluseimi on katolinen perinne. 2000-luvulta lähtien se on levinnyt myös Suomeen luterilaisen kirkon piiriin[1]. Jouluseimiä on joulun aikaan kirkoissa, seurakunnan tiloissa, kouluissa, näyteikkunoissa ja erilaisissa näyttelyissä. Kodeissa jouluseimet ovat yleistyneet matkailun lisääntyessä: monet seimet ovat peräisin muun muassa Italiasta, Espanjasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Monet suomalaiset ovat askarrelleet jouluseimen itse, joko omin neuvoin tai kursseilla.
Jouluseimen hahmoja myydään kokonaisuuksina ja yksittäin, jolloin niitä voi kerätä vähitellen. Hahmoja voi tehdä itse eri materiaaleista: puusta, vanusta, savesta, kipsistä, kankaasta.
Jouluseimi voi olla avoin, se voidaan rakentaa talliksi tai esimerkiksi luolaksi. Seimiä on eri kokoisia: miniatyyriseimistä valtaviin teatterilavastuksiin.
Historiaa muokkaa
Jouluseimi-perinne elää voimakkaana Italiassa ja on levinnyt sieltä esimerkiksi Espanjaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin. Seimiasetelmien tekemisestä syntyi jo 1700-luvulla taidemuoto.
Vanhimman seurakuntalaisten rukouselämän tarpeisiin valmistetun seimiasetelman teki kuvanveistäjä Arnolfo di Cambio (1232–1302). Marmoriin veistetty seimiasetelma sijaitsee Seimen Pyhän Marian basilikassa.[2]
Italialaisen pyhimyksen Franciscus Assisilaisen (1181–1226) rooli hiipuneen seimiperinteen elvyttäjänä oli ratkaiseva. Jouluseimi syntyi protestiksi ristiretkiä vastaan, sillä Franciscus näki ristiretkissä vihaa ja väkivaltaa. Seimi rakennettiin vuonna 1223 maalaistalon talliin italialaiseen Greccion kylään, Umbrian maakunnassa lähelle Assisia. Maalaistalon karjatilaan Grecciossa asetettiin kaukalo ja olkia. Eläimet seimen ympärillä olivat karjatilan oikeita eläimiä ja Pyhän perheen esittäjiä ei ollut. Jeesus-nukkea ei välttämättä tarvittu, sillä Franciscuksen mukaan köyhän silmä näkee Kristuksen missä tahansa. Franciscus luki seimen äärellä Luukkaan jouluevankeliumin, jolloin jouluyön tapahtumat voitiin elää uudelleen. Franciscukselle rakkaimpia Raamatun kohtia oli 2. Kor. 8:9 ”Vaikka Hän oli rikas, tuli Hän meidän tähtemme köyhäksi, jotta me Hänen köyhyydestään rikastuisimme.” [3]
Nyt Grecciossa on pieni luola, jonka freskoihin on kuvattu seimiasetelma lisähenkilöineen. Maalauksessa on pyhä perhe, madonna ja lapsi, enkelien parvi, lammas, aasi ja härkä sekä Franciscuksen kasvot. Luolassa toimitetaan jouluyönä messu. Greccion seimi on tunnettu pyhiinvaelluskohde[4].
Lähteet muokkaa
- ↑ Väisänen, Liisa & Luodeslampi, Juha: Jouluseimen tarina, s. 5. Helsinki: LK-kirjat, 2009. ISBN 978-951-627-812-7.
- ↑ Annala, Pauli: Seimitraditio Jouluseimet Helsingin sydämessä, 2008. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 31.12.2016.
- ↑ Suomen Ekumeeninen Neuvosto: Pyhä Franciscus ja ekumenia ekumenia.fi. Viitattu 6.1.2017.
- ↑ Franciscan Pilgrimage Programs franciscanpilgrimages.com. Arkistoitu 31.12.2016. Viitattu 7.1.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jouluseimi Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta muokkaa
- Väisänen, Liisa & Luodeslampi, Juha: Jouluseimen tarina. Helsinki: LK-kirjat, 2009. ISBN 978-951-627-812-7.