Jormua
Jormua on Kajaaniin kuuluva kylä Oulujärven itärannalla Pohjajoen laskukohdassa seitsemän kilometriä pitkän Jormuanlahden rantamaisemissa. Kylällä on läpimittaa noin 15 kilometriä. Se jakaantuu kolmeen pääosaan, jotka ovat lahden pohjoispuolinen Saviniemi, länsipuoliset Hannusranta ja Torvelan seutu sekä Pohjajoki. Maarekisterin mukaan Jormuaan kuuluvat myös eteläisempi Kuluntalahden kaupunginosa ja läntinen Salmijärvi. Jormuan pohjoisena naapurina on Paltamoon kuuluva Kontiomäki, lännessä Paltaniemi, idässä Sotkamon Pohjavaara. Etelässä vastassa ovat Kajaanin lähitaajamat. Kylän asukasluku on noin 750 ja kesäasutusta on varsin runsaasti. Suurin osa asuinrakennuksista on osuuskunnallisen kunnallistekniikan piirissä[1][2].
Historiaa muokkaa
Jormuan asutus on Kainuun varhaisimpia edullisen sijainnin takia. Jo 1570-luvun veroluetteloissa Jormuanlahdella esiintyi viisi sukua: Loikkanen, Miettunen, Pekastinen, Sorjonen ja Tuppurainen. Rappasotanakin tunnettu Pitkä viha (1570-1595) jätti jälkensä seudun kaskiviljelytyyppiseen uudisasutukseen. Kuitenkin 1620-luvulla Jormuanlahden ja Kuluntalahden alueella tavataan 14 veronmaksajaa. Sukunimet Häikiä ja Toppinen jäivät eloon paikannimissä Häikiönmäki ja Toppila. Tilojen nimet ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet. Seuraavassa esimerkkinä neljä 1650-luvulla mainittua isäntää sekä tilan nimen muutos nykypäivään mennessä. Tilan myöhempi nimi jälkimmäisenä. Pekka Sivonen (Jormuanniemi-Torvela-Leinola), Juho Virkkunen (Jormuanniemi-Virkkula-Jormua), Matti Milla (Salmijärvi-Hurskala-Juntula, Piipponen), Olavi Toppinen (Salmijärvi-Toppila) .[3]
Jormua kuului Paltamon emäseurakuntaan aina vuoteen 1879 asti, jolloin siitä tuli osa Kajaanin maalaiskuntaa. Kirkonkirjoissa tämä näkyy jormualaisille muuttona Paltamosta, vaikka vain kunnan rajat muuttuivat. Maalaiskunnan lakattua vuonna 1977 Jormuasta tuli osa Kajaanin kaupunkia.
Jormua nykyaikana muokkaa
Kylällä toimii kuusiluokkainen, kolmiopettajainen alakoulu[4], jossa on muun muassa pienimuotoinen tieteellinen kirjasto. Paikallinen jalkapalloseura FC Tarmo pyörittää kylällä tanssilavaa. Kesäaikaan on valtatien 5 varrella kioskitoimintaa. Jormuan asema on lakkautettu, mutta toisinaan entisen aseman luona pysähtyy museojunia. Asemarakennus on purettu ja rakennettu toisaalle yksityiskäyttöön. Hiihdon erikoisseura Jormuan Kiri on siirtänyt toimintansa pääosin Kainuun Hiihtoseuraan[5].
Elinkeinotoiminta on pienviljelyksen vähentyessä ja liikenteen lisääntyessä hiipunut, mutta se ei ole vaikuttanut väkilukuun, koska Kajaanista on kylälle muuttoliikettä. Aiemmin kylällä on toiminut talkkilouhos. Leveäraiteinen tukkien siirtorata on kulkenut ylempää Kuhmon reitiltä Nuasjärven Kuluntalahdelta Kuluntajärven reunaa myöten Oulujärveen Jormuan kohdalla ohi Kajaanin koskien.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Pöyhölänniemen viemäriosuuskunta
- ↑ Jormuan vesiosuuskunta
- ↑ Huurre, Matti. Keränen, Jorma: Kainuun historia I, Kajaani 1986.lähde tarkemmin?
- ↑ Kormuan koulu Kajaanin kaupungin sivut. Arkistoitu 1.2.2019. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ Suolo Ohtonen ym.: Kainuun hiihtoseura 1931–1991 Kainuun hiihtoseura ry, historiikki. Arkistoitu 14.5.2021. Viitattu 28.2.2019.
| Kaupunginosat |
Hetteenmäki · Hoikankangas · Kettu · Komiaho · Kuurna · Lehtikangas · Lohtaja · Nakertaja · Onnela · Puistola · Purola · Teppana · Variskangas |
|---|---|
| Kylät |
Jormua · Koutaniemi · Kuluntalahti · Lahnasjärvi · Lehtovaara · Linnantaus · Mainua · Murtomäki · Paltaniemi |
| Vuolijoen suuralue |
Itäranta · Kuusiranta · Kytökoski · Käkilahti · Ojanperä · Otanmäki · Saaresmäki · Vuolijoki · Vuottolahti |