Jonas Cajanus (25. heinäkuuta 1716 Kalix, Ruotsi – 1. toukokuuta 1785 Kokkola) oli suomalainen maanmittari. Hän teki isojakoon liittyneitä mittaustehtäviä ja kaupunkimittauksia pääasiassa Pohjanmaalla.[1][2]

Cajanuksen vanhemmat olivat Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus (1675–1722) ja Susanna Granberg. Hän kävi Kokkolan pedagogiota ja Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1736. Cajanus opiskeli Turun akatemiassa ja suoritti maanmittaritutkinnon Tukholmassa 1744.[1][2]

Cajanus oli komissiomaanmittarina Pohjanmaalla, Savossa ja Hämeen läänissä 1744–1750 sekä ylimääräisenä maanmittarina Pohjanmaan läänissä 1749. Cajanus kartoitti Paltamon pitäjän 1745–1746 ja Kemijärven pitäjän 1747. Hän laati 1750 Raahen, Kokkolan ja Vaasan asemakaavamittaukset, 1761 Pohjanmaan, Savon ja Hämeen läänien rajojen tarkistukset ja mittasi 1763 Pietarsaaren ja Kokkolan satamat sekä näihin satamiin johtaneet purjehdusväylät. Cajanus suoritti Kokkolan ja sen ympäristön isonjaon 1768 ja hänen tekemiinsä mittauksiin perustuivat myös Alavetelissä 1772, Ylävetelissä, Kaustisella ja Halsuassa 1776 sekä Kokkolan ympäristössä 1780 tehdyt isojaot.[1][2]

Jonas Cajanus oli naimisissa 1749–1764 Maria Helena Holstin (k. 1764) kanssa ja vuodesta 1765 Hedvig Chydeniuksen (k. 1817) kanssa. Hänen poikiaan olivat Raahen ja Saloisten kirkkoherra Jonas Cajanus (1757–1817) ja ylioppilas Jakob Cajanus (1779–1799). Cajanuksen tyttärenpoika oli komissiomaanmittari Anders Gustaf Nyman (1802–1869).[1]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa