Jonas Alströmer
Jonas Alströmer (ennen aateloimista Alström, alun perin Toresson isänsä mukaan; 7. tammikuuta 1685 Alingsås – 2. kesäkuuta 1761 Alingsås)[1] oli ruotsalainen liikemies ja teollisen vallankumouksen edistäjä Ruotsissa. [2]
| Jonas Alströmer | |
|---|---|
 Jonas Alströmer Johan Henrik Scheffelin maalaamana noin vuonna 1730. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. tammikuuta 1685 Alingsås, Ruotsi |
| Kuollut | 2. kesäkuuta 1761 (76 vuotta) Alingsås, Ruotsi |
| Ammatti | liikemies |
| Vanhemmat |
Tore Karlsson (1652–1702) Annika Gislesdotter (1666–1739) |
| Puoliso |
Margareta Clason (1709–1738) Hedvig Elisabeth Paulin (1716–1806) |
Hänet tunnetaan myös siitä, että hän teki perunasta suositun ruokakasvin Ruotsissa, vaikka ei yleisen harhakäsityksen vastaisesti ollutkaan ensimmäinen, joka sitä Ruotsissa viljeli. Hän kuitenkin kirjoitti artikkeleita perunan hyvistä ominaisuuksista.[3]
Elämä muokkaa
Jonas Toresson syntyi vuonna 1685 Alingsåsissa köyhään porvarisperheeseen. Hänen isänsä oli Tore Carlsson ja äitinsä Annika Gisledotter, ja heillä oli Jonaksen lisäksi kolme muuta lasta: Brita, Maria ja Carl. Toresson otti myöhemmin sukunimekseen Alström kotikaupunkinsa mukaan, näin tekivät myös hänen sisaruksensa.[2]
Alström kävi koulua ja oppi siellä lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, mutta ei erityisen paljon muuta. Hän joutui aloittamaan työnteon varhain, ja toimi muun muassa juoksupoikana Eksjössä. Sieltä hän suuntasi kahden vuoden jälkeen Vänersborgiin, jossa hän pääsi kaupunginsihteerin palvelukseen kirjoittamaan puhtaaksi oikeudenkäyntiasiakirjoja. Siellä hän sai ystävän kautta työtarjouksen Tukholmasta, johon hän muutti työskentelemään kirjuriksi eräälle tukkukauppiaalle. Hän ei ehtinyt olemaan siellä kauaa, ennen kuin lähti aiemmin mainitun ystävänsä ja tämän kihlatun mukana Lontooseen. Kyseinen kihlattu oli nimittäin tukkukauppiaan tytär, eivätkä tytön vanhemmat hyväksyneet suhdetta.[2]
Lontoossa Alström työskenteli ystävänsä perustamassa kauppayhtiössä, joka meni kolmen vuoden jälkeen konkurssiin epäonnistuneen keinottelun takia. Hän oli kuitenkin ehtinyt luoda itselleen mainetta ja pääsi töihin laivanselvittäjäksi. Hän sai myös Englannin kansalaisuuden, ja vähän ajan kuluttua hän perusti oman yhtiön.[2]
Alströmin afäärit sujuivat hyvin, ja hänelle kerääntyi huomattava omaisuus. Katsellessaan, kuinka paljon erilaisia asioita teknisesti kehittyneemmästä Englannista vietiin Ruotsiin, hän alkoi ajatella, että olisi Ruotsin kannalta parempi, jos se pystyisi valmistamaan näitä tuotteita itse. Hän palasikin Ruotsiin vuonna 1715 ja lähti kartoittamaan maansa resurssien, tuotannon ja kaupankäynnin tilaa. Hän päätyi kuitenkin palaamaan ulkomaille hankkiakseen vielä lisää osaamista. Hän matkusti Pariisiin, jossa perehtyi lampaanhoitoon ja tekstiiliteollisuuteen.[2]
Vuonna 1723 Alström purjehti Amsterdamista Tukholmaan mukanaan työväkeä ja -välineitä. Ruotsiin saapuessaan hänen rahatilanteensa oli hänen kaikkien Manner-Euroopassa tekemiensä ostosten takia heikko. Hän kuitenkin onnistui käynnistämään Alingsåsiin manufaktuurin, joka valmisti tekstiilituotteita.[2]
Alström vietti pitkiä aikoja Tukholmassa, jossa hänen onnistui lobata valtiopäiviltä suuria tukisummia manufaktuurilleen. Vuonna 1739 hän oli mukana perustamassa Ruotsin kuninkaallista tiedeakatemiaa. Vuonna 1751 hänet aateloitiin ja hän muutti nimensä muotoon Alströmer. Hän oli jo kolme vuotta aiemmin saanut Pohjantähti-ritarikunnan kunniamerkin ensimmäisenä ei-aatelisena henkilönä. Alströmer asetti poikansa Patrik Alströmerin manufaktuurinsa johtajaksi vuonna 1755 ja kuoli vuonna 1761. Seuraavina vuosikymmeninä yhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja meni lopulta konkurssiin.[2]
Perhe muokkaa
Alströmer oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Margareta Clason (1709–1738)[1] kuoli vain 29-vuotiaana. Pari ehti saada kolme lasta: Patrik (1733–?), August (1735–?) ja Clas (1736–?). Alströmin toinen vaimo oli Hedvig Elisabet Paulin (1716–1806)[1], jonka kanssa Alströmer sai yhden pojan, Johanin (1742–?).[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Jonas Alströmer Riksarkivet. Viitattu 29.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h Jonas Alströmer vastsverige.com. Viitattu 29.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Potatishistoria Svensk Potatis. Viitattu 29.5.2021. (ruotsiksi)
