John Abercromby (15. tammikuuta 18417. lokakuuta 1924) oli skotlantilainen kivääriprikaatin luutnantti ja Edinburghin yliopiston oikeustieteen kunniatohtori. Hän sai lordin arvonimen 1917, ja hänestä tuli vanhemman veljensä jälkeen viides paroni Abercromby.

John Abercromby

Jäätyään pois armeijan palveluksesta 1870 Abercromby omistautui kielitieteille, matkailulle ja folkloristiikalle. Hänen keksintöään on muun muassa englanninkielinen termi beaker, joka kuvaa eri puolilta Eurooppaa arkeologisissa kaivauksissa esiin tulleita juoma-astioita. Hän oli 1913–1918 Skotlannin arkeologisen seuran puheenjohtaja. Hänen testamenttivaroillaan perustettiin Edinburghin yliopistoon arkeologian professuuri.

Hänen pääteoksensa The Pre- and Protohistoric Finns (2 nidettä 1898) käsittelee suomalaisia loitsurunoja. Hänen ansiostaan pelastui täydelliseltä unohdukselta 1500-luvun Kuolan saamen kielen sanaluettelo, joka on sittemmin julkaistu Suomalais-Ugrilaisen seuran aikakauskirjassa. Abercromby teki seuralle myös huomattavia taloudellisia lahjoituksia.[1]

Elämä muokkaa

nAbercromby syntyi Tullibody Housessa George Abercrombyn, kolmannen paronin Abercrombyn ja Louisa Penuel Forbesin poikana, ja hänellä oli kaksi veljeä ja sisko. Hän sai koulutuksen Harrow'n koulussa ja valmistui Lontoossa ylioppilaaksi. Noin 1860 hän sai toimeksiannon Kivääriprikaatissa mutta erosi vuonna 1870 luutnanttina. Tänä aikana hän ei osallistunut konflikteihin, mutta hänet lähetettiin vuodeksi Kanadaan. Erottuaan armeijasta vuonna 1870 hän omistautui kielille, matkailulle ja kansanperinteelle. Vuonna 1904 hän otti arkeologiseen sanakirjaan termin dekantterilasin kuvaamaan kuparikauden juoma-astioita, joita löytyy kaikkialta Länsi-Euroopasta. Hän muutti vuonna 1895 Edinburghiin osoitteeseen 62 Palmerston Place.[2][3]

Hänet valittiin 1898 Edinburghin kuninkaallisen seuran jäseneksi. Hänen ehdottajansa olivat everstiluutnantti Frederick Bailey, Alexander Buchan, John McLaren, Lordi McLaren ja Peter Guthrie Tait. Vuonna 1911 hän asui edelleen osoitteessa 62 Palmerston Place Edinburghin muodikkaassa West Endissä. Hän sai kunniatohtorin arvon Edinburghin yliopistosta ja oikeustieteen kunniatohtorin (LLD) myöhemmin elämässä. 3. lokakuuta 1917, vanhemman veljensä Georgen kuoleman jälkeen, hän onnistuiselvennä viidentenä lordi Abercrombyna. Tätä ennen hänet nimitettiin Hon. John Abercromby. Hän tuki Skotlannin antikvariaattiyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1913–1918. Hänen testamenttinsa määräsi Edinburghin yliopiston Abercrombyn arkeologian katedraalin perustamisen, Vere Gordon Childen ja Stuart Piggottin viran. Hän kuoli 7. lokakuuta 1924 ja on haudattu Edinburghiin Deanin hautausmaalle sen itäpuolelle, lähelle pääsisäänkäyntiä. Tullibody House purettiin tulipalon jälkeen vuonna 1961.[2][3]

Lähteet muokkaa

  1. John Abercromby Tietosanakirja, osa 1, palsta 37. 1909. Tietosanakirja Osakeyhtiö. Viitattu 7.1.2020.
  2. a b The tradition of archaeology at Edinburgh The University of Edinburgh. 23.8.2022. Viitattu 2.6.2023. (englanniksi)
  3. a b John SHARPE (Publisher.): Sharpe's Peerage of the British Empire exhibiting its present state and deducing the existing descents from the ancient nobility of England, Scotland and Ireland. {{{Julkaisija}}}, 1830. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2023). (englanniksi)