Johannes Trithemius
Johannes Trithemius (oik. Johann Heidenberg, 1. helmikuuta 1462 – 13. joulukuuta 1516) oli saksalainen apotti ja okkultisti. Nimi Trithemius tulee hänen syntymäpaikastaan, Trittenheimin kaupungista.
Trithemius opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Matkustaessaan yliopistolta takaisin kotikaupunkiinsa vuonna 1482 hän joutui lumimyrskyn yllättämäksi ja haki suojaa Sponheimin benediktiiniluostarista. Hän päätti jäädä, ja jo vuotta myöhemmin hänet valittiin apotiksi. Hän ryhtyi muuttamaan luostaria köyhästä ja raunioituneesta paikasta oppimisen keskukseksi. Hänen aikanaan luostarin kirjaston kokoelmat kasvoivat noin 50:stä yli 2000:een teokseen.
Hänen ponnistelunsa eivät kuitenkaan saaneet kiitosta, eikä hänen maineensa maagikkona myöskään edistänyt hänen hyväksymistään. Kasvavat erimielisyydet luostarin kanssa johtivat hänen eroamiseensa vuonna 1506, jolloin hän päätti hyväksyä Würzburgin arkkipiispan Lorenz von Bibran pyynnön ryhtyä Schottenklosterin (St. Jakobin) luostarin apotiksi. Hän hoiti tätä virkaa kuolemaansa saakka.
Hänen oppilaidensa joukossa olivat muun muassa Heinrich Cornelius Agrippa ja Paracelsus.
Tutkimuksia muokkaa
Trithemius jakoi prekessiojakson 25 920 vuotta (todellisuudessa n. 25 700 vuotta) kahteentoista osaan eläinradan merkkien mukaan ja sitten seitsemään osaan planeettojen mukaan. Näin suuri kierroskausi jakaantui 84 osaan, joista kukin kesti 308 vuotta ja kutakin hallitsi vastaava planeetta. Hän laski, että Marsin johtama kausi loppui 21. joulukuuta 1880, jolloin alkoi vuoteen 2188 kestävä Auringon hallitusaika. Trithemiuksen mukaan myös Vesimiehen aika alkoi vuonna 1880.
Trithemius sanoi Auringon hallitusajasta: ”Se tulee olemaan suurten hallitusten aika – – Suuret valtakunnat tulevat loistamaan kunniassaan, ihmisäly saa suurimman valtansa ja kaikki kirkot, uskot ja jumaluusopilliset dogmit tulevat sortumaan ja muuttumaan muinaisjäännöksiksi.” Auringon ajan jälkeen seuraa Venuksen aika (2188–2497), jolloin naiset ovat kaikessa täydellisesti miesten tasalla. Tämä on Trithemiuksen mukaan intuition kausi, jolloin ”yliopistoissa opetetaan salatiedettä ja tähtientutkijat tulevat astrologeiksi”.
Steganographia muokkaa
Trithemius kirjoitti tunnetuimman työnsä Steganographia noin vuonna 1499 ja se julkaistiin Frankfurtissa 1606. Kolmiosaisen kirjan uskottiin käsittelevän mustaa magiaalähde? - tarkemmin sanottuna henkien käyttämistä kommunikointiin suurten etäisyyksien välillä. Salakirjoitusavaimen julkaisun jälkeen 1606 sen huomattiin käsittelevän kryptografiaa ja steganografiaa. Eliphas Lévin mukaan Trithemiuksen Steganographia ja Polygraphia sisältävät avaimet kaikkiin okkulttisiin teksteihin[1]. Vielä viime aikoihin asti kolmannen osan uskottiin käsittelevän magiaa, mutta ”maagisten” kaavojen on huomattu olevan peitetekstejä. Teos on antanut nimensä modernille steganografialle.
Muita teoksia muokkaa
Trithemiuksen teokset ovat osaksi askeettisuskonnollisia, koskien luostarielämän uudistusta, osaksi historiallisia ja osaksi salaisia tieteitä ja noituutta käsitteleviä.
Lähteet muokkaa
- David Kahn, The Codebreakers - The Story of Secret Writing, 1967, 2nd edition 1996, pp. 130–137 ISBN 0-684-83130-9
- http://teosofia.net/pe/vesimies.htm
Viitteet muokkaa
- ↑ Eliphas Levi – The history of magic, 1913
Aiheesta muualla muokkaa
- Pekka Ervast: Vesimiehen aikaan siirtymisestä
- Steganographia (Latin). Digital Edition, 1997 (englanniksi)
- Solved: The Ciphers in Book iii of Trithemius's Steganographia (Arkistoitu – Internet Archive), PDF, 208 kB (englanniksi)
- Hill Monastic Manuscript Library article on Trithemius (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- The complete and solved Steganography books (Arkistoitu – Internet Archive) (italiaksi)