Johannes Ilmari Auerbach
Johannes (Jean, Joannès) Ilmari Auerbach, käytti Ranskassa asuessaan nimeä Jean Ilmari tai Joannès Ilmari ja Englannissa nimeä John Ivor Allenby (24. toukokuuta 1899 Breslau, Saksan keisarikunta – 7. helmikuuta 1950 Oxford, Iso-Britannia) oli saksalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.[1][2]
Auerbachin vanhemmat olivat pianisti Max Auerbach (1872–1965) ja opettaja Käthe Auerbach (1871–1940). Perhe oli kääntynyt juutalaisuudesta kristinuskoon 1898. Hänen setänsä oli professori ja fyysikko Felix Auerbach. Hän sai toisen nimensä Ilmari kasteessa kastekumminsa, suomalaisen professori Ilmari Krohnin mukaan. Hän käytti Ilmari-nimeä myös sukunimenään jonkin aikaa 1920-luvulla ja hänen molemmat poikansa saivat saman nimen.[2]
Auerbach oli koulusta päästyään lyhyen aikaa sotimassa länsirintamalla. Sodan jälkeen hän opiskeli jonkin aikaa Bauhausissa Weimarissa. Vuonna 1921 hän sai tehdäkseen Karl Ernst Osthausin hautamuistomerkin Meranossa Italiassa. Auerbach työskenteli sittemmin vuodesta 1924 lähtien kuvanveistäjänä Pariisissa. Hän sai teoksistaan palkintoja näyttelyissä mutta ei menestynyt taloudellisesti. Auerbach joutui pakenemaan Ranskasta jalan Saksaan 1932 sen jälkeen kun hänen ateljeensa rakennustöissä tapahtui kuolemantapaus. Hän oli vangittuna keskitysleireillä Saksassa 1933–1935 osallistuttuaan Hitlerin valtaantulon jälkeen vastarintatoimintaan. Vapauduttuaan Auerbach oli 1935–1936 Hampurissa työssä Jüdischer Kulturbundissa ja osallistui juutalaisten taiteilijoiden näyttelyihin. Vuonna 1936 Auerbach meni naimisiin taidehistorioitsija Ingeborg Fraenckelin kanssa ja he siirtyivät toukokuussa 1936 Englantiin. He asuivat sitten Caprilla Italiassa ja siirtyivät vuonna 1937 Maltan kautta Kyprokselle, joka oli tuolloin Englannin kruununsiirtomaa. Auerbach palasi vaimonsa kanssa Lontooseen lokakuussa 1938. Auerbach oli War Officen palveluksessa vuoteen 1946 saakka ja tämän jälkeen hän opetti kuvanveistoa Oxfordin taideakatemiassa. Hän muutti vuonna 1946 nimekseen John Ivor Allenby ja sai Iso-Britannian kansalaisuuden. Hän kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana vuonna 1950.[1]
