Johann Christoph Vogel
Johann Christoph Vogel (18. maaliskuuta 1756 Nürnberg – kesäkuu 1788 Pariisi)[1] oli saksalaissyntyinen, Ranskassa työskennellyt säveltäjä.[2]
Vogel syntyi viulun- ja luutunrakentajasukuun, jonka historia on jäljitettävissä 1500-luvun alkuun. Hän opiskeli sävellystä Regensburgissa Josef Riepelin johdolla. Hän sai Pariisissa useita paikkoja käyrätorvensoittajana, mutta tuli pian tunnetuksi orkesterimusiikin ja oratorioiden säveltäjänä. Hän ihannoi varhain Christoph Willibald Gluckia, joka myöhemmin – Vogelin ensimmäisen oopperan (La toison d'or, 1786) kantaesityksen jälkeen – myös onnitteli Vogelia ja kuvasi tätä luonnonlahjakkuudeksi. Vogelin menestyksekkäin teos oli kuitenkin ooppera Démophon (1788, libretto: Pietro Metastasio), jonka suosiota hän ei itse ehtinyt todistaa.[2]
Jo ennen Vogelin ensimmäisen oopperan kantaesittämistä hänen töitään oli esitetty Concert Spirituel -tapahtumissa. Esittämässä niitä olivat suositut muusikot, kuten huilisti Antoine Hugot, fagotisti Étienne Ozi, käyrätorvensoittaja Jean Lebrun ja klarinetisti Michèl Yost. Vogel teki Michèl Yostin kanssa myös yhteistyötä orkestroimalla teoksia, joihin Yost oli ensin laatinut soolo-osuudet.[2]
Vogelin kuolema liittyi hänen alkoholiriippuvuuteensa. Hänen Démophon-oopperansa esittämistä jatkettiin vuoteen 1820 saakka, mutta säveltäjälle suunniteltu monumentti ei toteutunut.[2]