Johann Baptist von Spix
Johann Baptist Ritter von Spix (9. helmikuuta 1781 Höchstadt – 14. maaliskuuta 1826 München) oli saksalainen luonnontieteilijä.
Spix opiskeli filosofiaa Bambergissa ja teologiaa Würzburgissa. 1810 hän pääsi avustajaksi Münchenin luonnonhistoriallisen museoon ja 1811 intendentiksi. Hän matkusti vuonna 1817 Brasiliaan Carl Friedrich Philipp von Martiuksen kanssa. Hän palasi Saksaan 1820 mukanaan kokoelma, joka käsitti 6 500 kasvia, 2 700 hyönteistä, 85 nisäkästä, 350 lintua, 150 sammakkoeläintä ja 116 kalaa. Tämä kokoelma muodosti Münchenin luonnonhistoriallisen museon perustan.
Hän kirjoitti 4-osaisen teoksen Reise in Brasilien in den Jahren 1817 bis 1820 (München 1823–1831).
Spix nimesi ja kuvaili useita lintulajeja, muun muassa pampatinamin (Rhynchotus rufescens) suvun. Hänen kunniakseen on nimetty siniara (Cyanopsitta spixii), punalakkiorneero (Synallaxis spixi) ja helmirintakipuaja (Xiphorhynchus spixii).[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife Suomi (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Baptist von Spix Wikimedia Commonsissa
