Johan Tobias Sergel
Johan Tobias Sergel (28. elokuuta 1740 – 26. helmikuuta 1814) oli ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja piirtäjä.[1]
Sergelin vanhemmat olivat saksalainen taiteilijapari Christoffer Sergell ja Elisabet Swyrner, jotka muuttivat Ruotsiin vuotta ennen poikansa syntymää. Nimestä on myös muotoja Särgell ja Sergell. Hän oli uusklassisen ajan kuvanveistäjä ja Ruotsin ensimmäinen huomattava kuvanveistäjä. Hän toimi Kustaa III:n hovikuvanveistäjänä vuodesta 1779 alkaen ja Tukholman taideakatemian professorina vuodesta 1780. Hän oli myös Ranskan taideakatemian ulkojäsen.[1]
Sergel opetteli kuvanveistoa vuodesta 1755 Ranskasta Ruotsiin muuttaneen Pierre Hubert Larchevêguen alaisena. Hän sai tehtäväkseen esimerkiksi suunnitella muotokuvia kipsimitaleihin. Hän tuli 1760-luvulta alkaen tunnetuksi myös graafikkona. Hän teki opintomatkoja Pariisiin ja Roomaan, joista saadun opin hän tiivisti sanoihin “ei pidä seurata muita mestareita kuin antiikkia ja luontoa”. Sergel valitsikin veistoksensa aiheet usein antiikin mytologiasta. Roomassa hän teki ensimmäisen mestarillisen työnsä, terrakottaveistoksen Lepäävä juopunut fauni (1770, marmorisena 1774). Seuraavina vuosina hän teki muitakin mytologisten aiheiden veistoksia, joissa ilmenevät aistillisuus, tuoreus ja lämmin vitaalisuus.[1]
Vuonna 1778 Sergel päätti palata Tukholmaan, mutta viipyi matkalla Pariisissa, joten paluu lykkääntyi vuoteen 1779. Seuraavat työt olivat Kustaa III:n tilaustöitä, jotka esittävät kuninkaallista perhettä ja valtakunnankansleri Axel Oxenstiernaa. Muutamat tilaustyöt eivät häntä innostaneet: kuninkaanlinnan pylvässaliin tilattu veistos Venus aux belles festes oli hänelle epämiellyttävä aihe, koska klassisia jumalhahmoja käytettiin siinä kevytmielisiin tarkoituksiin. Teos ei juuri onnistunutkaan, sillä sen raajoihin tuli väärät mittasuhteet. Samaan aikaan häntä työllistivät myös muotokuvamedaljongit. Merkittävä Sergelin saama kontakti oli ystävystyminen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin pojan Carl August Ehrensvärdin kanssa. Sergel viimeisteli vuosina 1801–1802 Suomenlinnassa olevan Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkin, jonka luonnoksen oli tehnyt J. E. Rein. Toinen Suomessa oleva Sergelin veistos on vuosina 1812–1813 tehty Henrik Gabriel Porthanin muotokuva Helsingin yliopistossa.[1]
Tukholman Hötorgetilla sijainnut Sergelhuset oli hänen ateljeensa, jossa on myöhemmin työskennellyt useita taiteilijoita. Sergelin nimeä kantavat Tukholmassa Sergelin tori ja Sergelgatan.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d ”Sergel, Johan Tobias”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6166. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.
