Wikipedia

Johan Olof Wallin

ruotsalainen virsirunoilija ja arkkipiispa

Johan Olof Wallin (15. lokakuuta 1779 Stora Tuna, Taalainmaa − 30. kesäkuuta 1839 Tukholma[1]) oli ruotsalainen luterilainen arkkipiispa ja runoilija[1].

Johan Olof Wallin
Uppsalan arkkipiispa
1837–1839
Edeltäjä Carl von Rosenstein
Seuraaja Carl Fredrik af Wingård
Henkilötiedot
Syntynyt15. lokakuuta 1779
Stora Tuna, Taalainmaa, Ruotsi
Kuollut30. kesäkuuta 1839 (60 vuotta)

Elämä ja ura muokkaa

Wallin vihittiin papiksi 1806 ja nimitettiin 1808 Solnan kirkkoherraksi. Hänet valittiin Ruotsin Akatemiaan. Hänet valittiin vuonna 1816 tuomiorovastiksi Västeråsiin. Vuonna 1818 hän sai nimityksen Tukholman suurkirkon kirkkoherran (pastor primarius) virkaan . Vuonna 1837 hänestä tuli arkkipiispa[1][2]. Hän kirjoitti runoja ja virsiä[1] ja osoitti kiinnostusta Ruotsin koululaitosta kohtaan.

Wallin tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana ja virsikirjan tekijänä. Vuodesta 1807 vuoteen 1817 hän johti Ruotsin virsikirjan uudistusta. Kun uusi virsikirja valmistui 1818, siinä oli 286 virttä, jotka hän oli kirjoittanut, kääntänyt tai muokannut. Virsikirja tunnetaankin ”Wallinin virsikirjana” ja sitä pidettiin ilmestyttyään hienoimpana luterilaisena virsikirjana ja kristikunnan parhaana virsikirjana.[3] Wallinin virsikirjan koraalikirja ilmestyi 1820, ja sen laati Johann Christian Friedrich Hæffner (Svensk Choralbok, ns. Haeffnerin koraalikirja)[4]

Wallinin virsirunoutta leimaa kaipaus pois maanpäällisestä elämästä taivaalliseen elämään ja yhteyteen Jumalan kanssa. Sama piirre on myös hänen maallisessa runoudessaan, esimerkiksi hänen runoissaan ”Hemsjukan” (1821) ja ”Dödens engel” (1834), jossa elämänvoimana on Jumalan rakkauteen pohjautuva kuolemattomuus.[5]

Vuoden 1986 Ruotsin kirkon virsikirjassa on edelleen 79 Wallinin virttä, joista 39 on hänen kirjoittamiaan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisessä virsikirjassa on kymmenen ja ruotsinkielisessä virsikirjassa 14 Wallinin kirjoittamaa, muokkaamaa tai ruotsintamaa virttä.

Wallinin kirjoittamat virret Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa muokkaa

  • virsi 109 – Kun nousit Isän kunniaan (Till härlighetens land igen, suom. Uusia Wirsiä 1836, uud. ja säk. 3 Elias Lönnrot 1864)
  • virsi 287 – Oi Herra, kuinka jouduinkaan (O Herre Gud! vad har jag gjort?, suom. Jacob Tengström 1836, uud. ja säk. 3 Elias Lönnrot 1867, uud. Anna-Maija Raittila 1984)
  • virsi 393 – Vakaana Herran teitä (Befall i Herrans händer, suom. Elias Lönnrot 1865, uud. virsikirjakomitea 1984)
  • virsi 506 – Jeesus, tänne tulit meitä (Du vars gudahjärta blödde, suom. Elias Lönnrot 1867, uud. Kaarlo Rietrikki Kares 1937)

Wallinin kirjoittamat virret Ruotsin kirkon virsikirjassa muokkaa

  • virsi 34 – Taivas antaa toivon uuden / Vänligt över jordens gränser (suom. Per Boreman 1945, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • virsi 55 – Sinulle kiitos, Jumala / Vi lova dig, o store Gud (suom. Per Boreman 1941, Oskari H. Jussila 1946, muk. William Snell 1969, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 63 – Sinua kiitän, Isäni / Dig, ljusets Fader vare pris (suom. William Snell 1966 ja Anna-Maija Raittila 1968, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 77 – Virsi temppelistä kaikuu / Hör, hur tempelsången (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
  • virsi 106 – Jerusalem, nyt iloitse / Jerusalem, höj upp din röst (suom. Per Boreman 1945, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 119 – Oi kirkas aamun sarastus /Var hälsad, sköna morgonstund (suom. Per Boreman 1939, Heikki Jussila 1944, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • virsi 126 – On lapsi tänään syntynyt / Ett barn är fött på denna dag (M. Lutherin virren pohjalta) (suom. William Snell 1967, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1997)
  • virsi 131 – Nyt nouse, Siion, laulamaan / Stå upp, o Sion, och lovsjung (suom. Per Boreman, Jaakko Haavio 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 159 – Kun nousit Isän kunniaan / Till härlighetens land igen, suom. Elias Lönnrot 1864, uud. Suomen virsikirjakomitea 1984, Anna-Maija Raittila 1999)
  • virsi 176 – Sinua kiitän, Jumala / Din klara sol går upp (suom. Per Boreman 1941, Oskari H. Jussila 1944, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 177 – Herralle laulakaamme, kun aamu uusi on / Pris vare Gud, som låter (suom. Per Boreman, Lauri Pohjanpää 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • virsi 197 – Jo koittaa kevät lämmin (säk. 1–2) / Din blida vår är inne (suom. William Snell 1968, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)
  • virsi 209 – Saan Herraan aina luottaa / O Gud, all sannings källa (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
  • virsi 247 – Vaella Herran teitä/ Befall i Herrans händer (suom. Elias Lönnrot 1865, uud. Pekka Kivekäs 1984, 1998)
  • virsi 274 – Jeesus, auta, että aina / Jesus, gör mig så till sinnes (säk. 3–4 ) (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1998)
  • virsi 305 – Missä on Ystäväni / Var är den Vän (suom. Georg Gripenstad 1966, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1998)
  • virsi 319 – Niin kirkas tähti valoaan / Så skön går morgonstjärnan fram (suom. Per Boreman 1945, Jaakko Haavio 1949, uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
  • virsi 326 – Soi, psalttari! Soi, sana! / Upp, psaltare och harpa (suom. Ruotsin kirkon v. 1924 suomenkieliseen virsikirjaan, uud. William Snell 1966, Sakari Vapaasalo 1967, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • virsi 330 – Asut kunniassa / Du som härlig ställde (suom. Per Boreman 1944, Oskari H. Jussila 1944, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)
  • virsi 349 – Kauan, kauan löytämättä / Huru länge skall mitt hjärta (suom. William Snell 1966, Per Boreman 1946, muk. Sakari Vapaasalo 1967, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1998)
  • virsi 365 – Oi Pyhä Henki, totuuden Henki / Helige Ande, sanningens Ande (suom. Per Boreman 1943, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • virsi 366 – Jumala, valtakuntaasi, ei järjen tieto / O Gud, ditt rike ingen ser (suom. Julius Krohn n. 1880, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • virsi 390 – Suloisen äänen kuulla saan /Vad röst, vad ljuvligt röst (suom. Wiliam Snell 1966, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 405 – Oi, temppelissä Jumalan / Hur fröjdar sig i templets famn (suom. Per Boreman 1946, William Snell 1968, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
  • virsi 460 – On taistelusi päättynyt / Ditt lidande har nått till slut (suom. William Snell ja Sakari Vapaasalo 1966, 1967, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 469 – Hän elää! Tunne, henkeni / Han lever! O min ande, känn (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 474 – Kahleista synnin, kuoleman / Du som oss frälst ur syndens band (suom. Per Boreman 1945, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • virsi 494 – Nousen kanssa aamuruskon / Morgonrodnaden skall väcka (suom. William Snell 1968, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1998)
  • virsi 512 – Jo soi ehtookello ja taukoaa työ / Det ringer till vila. "Järvsjön virsi" (suom. Georg Gripenstad ja Anna-Maija Raittila 1946, 1969, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • virsi 516 – Sain hoidossasi, tarhuri / Jag är det trädet i din gård (suom. Jaakko Haavio 1949, William Snell 1968, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)
  • virsi 519 – Hiljaa sinuun, Jeesukseni / Stilla jag min blick vill fästa (säk. 3–6) (suom. William Snell 1967, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1996)
  • virsi 526 – Herramme meitä opettaa / Att be till Gud han själv oss lär (suom. William Snell 1966, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
  • virsi 529 – Juhlaasi, Jeesus, kutsun sain / Jag till din måltid bjudits in (suom. Per Boreman 1946, Lauri Pohjanpää 1946, William Snell 1966, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 557 – Vain yksi turva on / Jag vet på vem jag tror (suom. Georg Gripenstad 1966, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 2000)
  • virsi 561 – Riemua ei löydy täällä / Glädje utan Gud ej finnes (suom. William Snell 1966, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
  • virsi 566 – Valvo rukoillen, kestä taistellen / Vaka själ, och bed (suom. Martti Ruuth 1903, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 569 – Herra kärsi katkerasti / Tänk på honom som var frestad (suom. William Snell 1968, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1997)
  • virsi 576 – Auta, Jeesus, vaeltamaan / Hjälp mig, Jesus, troget vandra (suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
  • virsi 577 – Jeesus, tahdon vapaana / O, min Jesus, dit du gått (suom. Sakari Vapaavuori 1967, William Snell 1966, Per Boreman 1946, Anna-Maija Raittila 1968, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • virsi 579 – Te ihmislapset avun saatte / Ni mänskobarn som här i världen (suom. Lauri Pohjanpää 1922, uud suom. Niilo Rauhala 1997)
  • virsi 588 – On samasta maan tomusta / Allt mänskosläktet av ett blod (suom. William Snell 1968, uud. suom. Pekka Kivekäs 1996)
  • virsi 616 – On taivaan kaupungissa / Med alla Herrens fromma (suom. 1828, Halullisten sielujen hengelliset laulut, uud. suom. Per Boreman 1946, Jaakko Haavio 1949, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)

Teoksia muokkaa

  • Vitterhetsförsök, 1821
  • Dödens ängel (suom. Kuolon enkeli), suom. Alpo Noponen, Kansanvalistus-seura, 1894

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja osa 9 p. 836
  2. ↑ Lövgren, Oscar: Psalm- och sånglexikon. Andra uppl. 7:e tusendet., s. 722. Gummerssons Bokförlag Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  3. ↑ SOU 1975:2 (Statens offentliga utredningar) Psalmer och visor: Tillägg till Den svenska psalmboken, s. 9. Civildepartementet, 1975. (ruotsiksi)
  4. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 28. Wessmans musikförlag AB Visby 2014, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  5. ↑ Johan Olof Wallin (1779-1839) litteraturbanken.se. Viitattu 27.11.2020. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  Edeltäjä:
Carl von Rosenstein 		Uppsalan arkkipiispa
1837–1839 		Seuraaja:
Carl Fredrik af Wingård
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Johan Olof Wallin
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Olof_Wallin&oldid=21039370”