Jean Aicard
Jean Aicard (4. helmikuuta 1848 − 13. toukokuuta 1921[1]) oli ranskalainen kirjailija.[2] Hänet valittiin 1909 Ranskan akatemian jäseneksi[1].
| Jean Aicard | |
|---|---|
 Jean Aicard |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. helmikuuta 1848 |
| Kuollut | 13. toukokuuta 1921 (73 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
 Nimikirjoitus |
|
| Muuta tietoa | |
|
Ranskan akatemian jäsen |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aicardin teoksia ovat muun muassa murteella kirjoitettu provencelainen idylli Miette et Noré ja Ranskan akatemian palkitsemat runokokoelmat Poëmes de Provence ja La chanson de l’enfant.[3]
Teokset muokkaa
Suomennetut teokset muokkaa
- Kansan suosikki: romaani Provencesta (Maurin des maures), suom. Eino Palola, Karisto 1918.
Muut teokset (valikoima) muokkaa
- Poëmes de Provence, runokokoelma, Ranskan akatemian palkinto
- La chanson de l’enfant, runokokoelma, Ranskan akatemian palkinto
- Miette et Noré, kirjoitettu Provencen murteella
- Le roi de Camargue, romaani
- Le père Lebonnard, näytelmä
- Le témoin, runoelma
- Le sang du sacrifice, runoelma
- Des eris dans la mêlée, runoelma
- Des chants datis la mêlée, runoelma
- Arlette des Mayons, romaani
- Un bandit à la française, Gaspard de Besse, romaani
- Le fameux chevalier Gaspard de Besse, romaani
- Les héroïques, näytelmä
- Esseitä
- La Vénus de Milo, 1874
- Leconte de Lisle, 1887 Teos Gallicassa
- Alfred de Vigny, 1914
- Comment rénover la France?, 1918, esseitä käytännöllisestä moraalista
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Biographie, Les Amis de Jean Aicard, viitattu 10.1.2020
- ↑ Aicard, Jean, Tietosanakirja osa 1, palsta 140, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)
- ↑ Aicard, Jean, Tietosanakirja osa 11, Täydennysosa, palsta 23, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Aicard Wikimedia Commonsissa
