Jarmila Kratochvílová
Jarmila Kratochvílová 
kuuntele ääntämys (ohje) (s. 26. tammikuuta 1951 Golčův Jeníkov, Tšekkoslovakia[1]) on tšekkiläinen 400 ja 800 metrin juoksun maailmanmestari, 400 metrin olympiahopeamitalisti ja 800 metrin maailmanennätyksen haltija. Aiemmin hänen nimissään oli myös 400 metrin maailmanennätys.[2] Kratochvílová kehittyi juoksijana myöhään ja hän kärsi urallaan myös loukkaantumisista ja sairauksista. Hän oli itäsaksalaisen Marita Kochin varjossa lähes koko uransa – parhaimmillaan hän oli vuonna 1983, 32-vuotiaana.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Jarmila Kratochvílová vuonna 2010. | |||
Maa:  Tšekkoslovakia
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Moskova 1980 | 400 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Helsinki 1983 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Helsinki 1983 | 800 metriä | |
| Hopeaa |
Helsinki 1983 | 4×400 metriä | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Ateena 1982 | 400 metriä | |
| Hopeaa |
Ateena 1982 | 4×400 metriä | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Grenoble 1981 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Milano 1982 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Budapest 1983 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Göteborg 1984 | 200 metriä | |
| Hopeaa |
Wien 1979 | 400 metriä | |
Kratochvílová sijoittui 400 metrillä kuudenneksi San Sebastiánin EM-hallikilpailuissa 1977. Seuraavana vuonna hän karsiutui samalla matkalla alkuerissä Milanon EM-hallikilpailuissa ja välierissä Prahan EM-kilpailuissa. Hän saavutti 400 metrillä hopeaa sisäratojen EM-kilpailissa Wienissä 1979 ajalla 51,81.[2]
Kratochvílová saavutti Moskovan olympialaisissa 1980 hopeaa 400 metrillä tuolloisella ennätyksellään 49,46. Hän voitti saman matkan sisäratojen Euroopan-mestaruuden Grenoblessa 1981 ajalla 50,07.[2] Hän uusi mestaruutensa Milanossa 1982 maailmanennätysajalla 49,59. Aika säilyi sisäratojen maailmanennätyksenä helmikuuhun 2023 asti, jolloin sen rikkoi Femke Bol[3]. Saman vuoden Ateenan EM-kilpailuissa hän saavutti 400 metrillä hopeaa Tšekkoslovakian ennätysajalla 48,85. Lisäksi hän juoksi ankkuriosuuden hopeaa saaneessa maansa 4 × 400 metrin viestijoukkueessa.[2]
Kratochvílová voitti 400 metrin sisäratojen Euroopan-mestaruuden jälleen Budapestissa 1983 ajalla 49,69[2]. Hän osallistui 26. heinäkuuta Münchenissä 800 metrin kilpailuun, ilmoittamansa mukaan harjoitusmielessä. Hän teki kilpailussa maailmanennätyksen ajalla 1.53,28[2]. Maailmanennätys on edelleen rikkomatta (helmikuu 2023)[4], ja siitä on tullut yksi kaikkien aikojen pisimpään säilyneistä yleisurheilun maailmanennätyksistä.
Elokuussa 1983 Kratochvílová haki tuplamestaruutta yleisurheilun ensimmäisistä MM-kilpailuista Helsingissä. Hän voitti 800 metriä ajalla 1.54,68 ja teki 400 metrillä uuden maailmanennätyksen, 47,99.[2] Se on kaikkien aikojen toiseksi paras aika edelleen helmikuussa 2023[5]. Lisäksi hän juoksi ankkuriosuuden hopeaa saaneessa Tšekkoslovakian joukkueessa 4 × 400 metrin viestissä. Mainittakoon, että Marita Koch oli ollut loukkaantuneena harjoituskaudella, juoksi siksi Helsingin MM-kilpailuissa 200 metriä ja voitti matkan.
Kratochvílová voitti sisäratojen Euroopan-mestaruuden 200 metrillä Göteborgissa 1984 ajalla 23,02. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän sijoittui 800 metrillä viidenneksi ajalla 1.57,81.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset muokkaa
Ulkoradat muokkaa
| Laji | Aika | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 100 m | 11,09 NR | Bratislava | 6. kesäkuuta 1981 |
| 200 m | 21,97 NR | Bratislava | 6. kesäkuuta 1981 |
| 400 m | 47,99 NR | Helsinki | 10. elokuuta 1983 |
| 800 m | 1.53,28 WR | München | 26. heinäkuuta 1983 |
Sisäradat muokkaa
| Laji | Aika | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 200 m | 22,76 NR | Wien | 28. tammikuuta 1981 |
| 400 m | 49,59 NR | Milano | 7. maaliskuuta 1982 |
WR= maailmanennätys, NR = maan ennätys
Parhaat tulokset vuosittain muokkaa
| Vuosi | 400 metriä | 800 metriä |
|---|---|---|
| 1971 | 60,2 | - |
| 1972 | 55,0 | - |
| 1973 | 56,0 | - |
| 1974 | 55,5 | - |
| 1975 | 57,4 | - |
| 1976 | 53,1 | - |
| 1977 | 53,3 | - |
| 1978 | 51,09 | - |
| 1979 | 51,17 | - |
| 1980 | 49,46 | - |
| 1981 | 48,61 | - |
| 1982 | 48,85 | 1.56,59 |
| 1983 | 47,99 (ME) | 1.53,28 (ME) |
| 1984 | 49,02 | 1.57,68 |
| 1985 | 49,89 | 1.55,91 |
| 1987 | - | 1.57,81 |
| Lähteet: [2] [6] | ||
Lähteet muokkaa
- ↑ Jarmila Kratochvílová Olympedia. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Jarmila Kratochvílová Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ Bol breaks world indoor 400m record with 49.26 in Apeldoorn worldathletics.org. 19.2.2023. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ All time Top lists – 800 Metres Women worldathletics.org. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ All time Top lists – 400 Metres Women worldathletics.org. Viitattu 23.2.2023.
- ↑ Pekola, Tapio et al: Helsinki '83 – Yleisurheilun MM-kisakirja, s. 213. Juoksija-lehti, 1983. ISBN 951-9465-05-7.
1983: Jarmila Kratochvílová | 1987: Olga Bryzgina | 1991: Marie-José Pérec | 1993: Jearl Miles-Clark | 1995: Marie-José Pérec | 1997: Cathy Freeman | 1999: Cathy Freeman | 2001: Amy Mbacke Thiam | 2003: Ana Guevara | 2005: Tonique Williams-Darling | 2007: Christine Ohuruogu | 2009: Sanya Richards | 2011: Amantle Montsho | 2013: Christine Ohuruogu | 2015: Allyson Felix | 2017: Phyllis Francis | 2019: Salwa Eid Naser | 2022: Shaunae Miller-Uibo | 2023: Marileidy Paulino
1983: Jarmila Kratochvílová | 1987: Sigrun Wodars | 1991: Lilija Nurutdinova | 1993: Maria Mutola | 1995: Ana Fidelia Quirot | 1997: Ana Fidelia Quirot | 1999: Ludmila Formanová | 2001: Maria Mutola | 2003: Maria Mutola | 2005: Zulia Calatayud | 2007: Janeth Jepkosgei | 2009: Caster Semenya | 2011: Caster Semenya | 2013: Eunice Jepkoech Sum | 2015: Maryna Arzamasava | 2017: Caster Semenya | 2019: Halimah Nakaayi | 2022: Athing Mu | 2023: Mary Moraa