Wikipedia

Jake Gyllenhaal

yhdysvaltalainen näyttelijä

Jacob Benjamin ”Jake” Gyllenhaal ['dʒɪlənhɔːl] (s. 19. joulukuuta 1980 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja. Vuonna 2005 hänet palkittiin parhaan miessivuosan Baftalla elokuvasta Brokeback Mountain, josta hän sai myös Oscar-ehdokkuuden.

Jake Gyllenhaal
Jake Gyllenhaal Hollywoodissa kesäkuussa 2019
Jake Gyllenhaal Hollywoodissa kesäkuussa 2019
Henkilötiedot
Koko nimi Jacob Benjamin Gyllenhaal
Syntynyt19. joulukuuta 1980 (ikä 43)
Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä, elokuvatuottaja
Sukulaiset Maggie Gyllenhaal (sisko)
Näyttelijä
Aktiivisena 1991–
Merkittävät roolit
Palkinnot

Parhaan miessivuosan Bafta
2005 Brokeback Mountain
Parhaan miessivuosan NBR-palkinto
2005 Brokeback Mountain

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut
IMDb
Elonet

Gyllenhaalin ensimmäinen pääosa oli vuoden 1999 elokuvassa Lokakuun taivas. Sitä seurasi vuonna 2001 kulttihitiksi noussut indie-elokuva Donnie Darko, jossa hän näytteli psykologisista ongelmista kärsivää nuorta. Elokuvassa näytteli myös Gyllenhaalin sisar Maggie Gyllenhaal. Vuoden 2004 menestyselokuvassa The Day After Tomorrow Gyllenhaal näytteli kataklysmisen ilmastonmuutoksen keskelle joutunutta opiskelijaa yhdessä Dennis Quaidin kanssa. Irtautuen aikaisemmista roolityypeistään Gyllenhaal esitti sen jälkeen turhautunutta Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta elokuvassa Merijalkaväen mies (2005). Samana vuonna hän sai kriitikoilta kiitosta puhekielisesti ”homocowboyksi” nimitetystä roolistaan[1][2] kiitetyssä ja kiistellyssä elokuvassa Brokeback Mountain edesmenneen näyttelijä Heath Ledgerin kanssa.

Gyllenhaal on tukenut aktiivisesti erilaisia poliittisia ja sosiaalisia päämääriä. Hän esiintyi Rock the Vote -järjestön mainoksissa, kampanjoi Yhdysvaltain demokraattisen puolueen puolesta vuoden 2004 presidentinvaaleissa ja on tukenut ympäristöliikettä sekä American Civil Liberties Union -järjestöä.

Nuoruus muokkaa

Gyllenhaal syntyi vuonna 1980 Los Angelesissa, Kaliforniassa, ohjaaja Stephen Gyllenhaalille ja tuottaja-käsikirjoittaja Naomi Fonerille (omaa sukua Achs).[3] Hänen isosiskonsa Maggie Gyllenhaal on myös näyttelijä, ja esitti Jaken näyttelemän hahmon sisarta elokuvassa Donnie Darko. Gyllenhaalin isä, ruotsalaisen Länsi-Götanmaalta kotoisin olevan Gyllenhaal-aatelissuvun jälkeläinen, kasvatettiin swedenborgilaiseen uskoon. Hänen viimeinen Ruotsissa syntynyt esi-isänsä oli vuonna 1866[4] Yhdysvaltoihin muuttanut Anders Leonard Gyllenhaal. Gyllenhaalin äiti taas on venäläistä alkuperää olevasta, newyorkilaisesta juutalaisperheestä.[5] Gyllenhaalin bar mitsva -juhlat pidettiin asunnottomien suojassa, koska hänen vanhempansa halusivat hänen olevan kiitollinen etuoikeutetusta elämäntavastaan.[6] Gyllenhaal on sanonut pitävänsä itseään ”enemmän juutalaisena kuin minään muuna”.[7] Gyllenhaalin vanhemmat halusivat hänelle tavallisen lapsuuden, ja hän työskenteli useita kesiä hengenpelastajana uimarannalla ja apupoikana ravintolassa.[8]

Näyttelijän ura muokkaa

Uran alku muokkaa

Lapsuudessaan Gyllenhaal oli säännöllisesti tekemisissä elokuvien kanssa, sillä hänen perheellään oli vahvat siteet elokuvateollisuuteen. Hän teki debyyttinsä näyttelijänä 11-vuotiaana, Billy Crystalin poikana vuoden 1991 komediaelokuvassa Kaupunkicowboyt. Hänen vanhempansa eivät antaneet hänen esiintyä vuoden 1992 elokuvassa Mestarit, sillä se olisi vaatinut kahden kuukauden poissaolon kotoa.[3] Seuraavina vuosina hänen vanhempansa sallivat hänen osallistua koe-esiintymisiin, mutta kielsivät säännöllisesti häntä ottamasta vastaan rooleja, joita hänelle tarjottiin.[8] Gyllenhaal esiintyi kuitenkin isänsä elokuvissa useita kertoja. Hän näytteli vuoden 1993 elokuvassa Suljettujen ovien takana (yhdessä sisarensa Maggien kanssa), sarjan Homicide – pelon kadut jaksossa vuonna 1994 ja vuoden 1998 komediassa Homegrown – hamppukunkut. Jake ja Maggie esiintyivät yhdessä äitinsä kanssa kahdessa Food Network -televisiokanavan italialaisen ruokaohjelman Molto Marion jaksossa. Ennen viimeistä vuottaan lukiossa ainoa elokuva, jossa Gyllenhaalin sallittiin esiintyä ja joka ei ollut hänen isänsä ohjaama, oli Josh and S.A.M., vähän tunnettu lasten seikkailu.[5]

Gyllenhaal valmistui Harvard-Westlaken koulusta Los Angelesissa vuonna 1998 ja pääsi sen jälkeen Columbian yliopistoon, jota hänen sisarensa ja äitinsä myös kävivät, opiskelemaan itämaisia uskontoja ja muun muassa kirjallisuutta. Gyllenhaal jätti opiskelunsa kahden vuoden kuluttua keskittyäkseen näyttelemiseen, mutta hän on kertonut haluavansa jossain vaiheessa suorittaa opintonsa loppuun.[3][5] Gyllenhaalin ensimmäinen päärooli oli vuoden 1999 elokuvassa Lokakuun taivas, joka on Joe Johnstonin adaptaatio Homer Hickamin omaelämäkerrasta Rocket Boys. Elokuvassa hän esitti nuorta länsivirginialaista miestä, joka toivoo saavansa tiedestipendin välttyäkseen päätymästä töihin hiilikaivokseen. Elokuva tuotti 32 miljoonaa dollaria, ja sitä kuvattiin Sacramento News & Review -lehdessä Gyllenhaalin ”läpimurtoesitykseksi”.[5][9]

Arvostelumenestys muokkaa

Donnie Darko, Gyllenhaalin toinen merkittävä elokuva, ei ollut menestys teattereissa ensi-ilta-aikanaan vuonna 2001, mutta siitä tuli vähitellen kulttisuosikki.[10] Richard Kellyn ohjaama elokuva sijoittuu vuoteen 1988. Pääosassa Gyllenhaal esittää ongelmista kärsivää teini-ikäistä, joka pelastuttuaan täpärästi kuolemalta saa näkyjä 1,8 metriä pitkästä Frank-nimisestä jäniksestä, joka varoittaa häntä maailmanlopusta. Kriitikot ottivat Gyllenhaalin suorituksen hyvin vastaan; Culturevulture.netin Gary Mairs kirjoitti, että ”Gyllenhaal onnistuu vaikeassa tehtävässä vaikuttaa sekä värittömän normaalilta että syvästi häiriintyneeltä samaan aikaan, usein samassa kohtauksessa”.[11][12]

Donnie Darkon arvostelumenestyksen jälkeen Gyllenhaalin seuraava rooli oli pääosa vuoden 2002 elokuvassa Highway – vaarojen valtatie, jonka sekä yleisö että kriitikot jättivät huomiotta. Eräs kriitikko kuvasi hänen suoritustaan ”hupsuksi, kliseiseksi ja suoraan videolle sopivaksi”.[5] Gyllenhaal menestyi paremmin Jennifer Anistonin vastanäyttelijänä elokuvassa Kiltti tyttö, joka sai ensi-iltansa Sundance-elokuvafestivaalilla vuonna 2002. Hän esitti pääosaa myös elokuvassa Ihanat naiset yhdessä Catherine Keenerin kanssa.[13] Molemmissa elokuvissa hän esitti epävakaata hahmoa, joka aloittaa uhkarohkean suhteen itseään vanhemman naisen kanssa. Gyllenhaal myöhemmin kuvasi näiden roolien luonnetta sanoilla ”teini-ikäinen siirtymävaiheessa”.[14] Gyllenhaal oli myös pääosassa Touchstone Picturesin romanttisessa komediassa Bubble Boy, joka perustui löyhästi David Vetterin tarinaan. Elokuva kertoo nimihahmonsa seikkailuista hänen tavoitellessaan elämänsä rakkautta, ennen kuin tämä menee naimisiin väärän miehen kanssa.[15] Kriitikot haukkuivat elokuvan – eräs kriitikko kutsui sitä ”tyhjäpäiseksi, kaoottiseksi, täysin mauttomaksi raakuudeksi”.[16]

Bubble Boyn jälkeen Gyllenhaal näytteli pääosaa Dustin Hoffmanin, Susan Sarandonin ja Ellen Pompeon kanssa elokuvassa Moonlight Mile, jossa hän esitti kihlattunsa kuoleman ja hänen vanhempiensa surun kanssa painivaa nuorta miestä. Tarina perustuu löyhästi kirjailija-ohjaaja Brad Silberlingin henkilökohtaisiin kokemuksiin tyttöystävänsä Rebecca Schaeffer murhan jälkeen.[17] Elokuva sai sekä hyviä että huonoja arvosteluita.[18]

Gyllenhaalia harkittiin esittämään Hämähäkkimiestä elokuvassa Spider-Man 2 – Hämähäkkimies 2, koska roolin alkuperäinen esittäjä Tobey Maguire oli loukannut selkänsä ja ohjaaja Sam Raimi oli huolestunut hänen terveydentilastaan.[19] Maguire kuitenkin parani, ja jatko-osa filmattiin ilman Gyllenhaalia.[20] Sen sijaan Gyllenhaal oli pääosassa menestyselokuvassa The Day After Tomorrow vuonna 2004 yhdessä Dennis Quaidin kanssa, joka esitti hänen isäänsä.[21][3]

Teatteridebyytissään Gyllenhaal näytteli Lontoossa pääosaa Kenneth Lonerganin henkiin herättämässä näytelmässä This is Our Youth.[22] Gyllenhaal kertoi, että ”jokainen näyttelijä, jota arvostan, on tehnyt teatterityötä, joten tiesin, että minun on yritettävä sitä”.[23] Näytelmä oli ollut sensaatio Broadwaylla ja sitä esitettiin kahdeksan viikon ajan Lontoon West Endissä. Gyllenhaal sai myönteisiä arvosteluita ja Evening Standardin teatteripalkinnon kategoriassa ”erinomainen uusi tulokas”.[24][25]

Brokeback Mountain ja sen jälkeen muokkaa

2005 oli huomattava vuosi Gyllenhaalille, joka esitti pääosaa kriitikkojen kehumissa elokuvissa Todiste, Merijalkaväen mies ja Brokeback Mountain. Elokuvassa Todiste, jossa näyttelivät myös Gwyneth Paltrow ja Anthony Hopkins, Gyllenhaal esitti matematiikan opiskelijaa, joka yrittää saada Paltrowin hahmon julkaisemaan vallankumouksellisen matemaattisen todistuksen ongelmaan, joka on vaivannut matemaatikkoyhteisöä. Merijalkaväen miehessä Gyllenhaal irtautui tyypillisestä ”herkästä mutta häiriintyneestä” roolihahmostaan esittäen aggressiivista maskuliinisuutta väkivaltaisena Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaana Persianlahden sodassa.

Elokuvassa Brokeback Mountain Gyllenhaal ja Heath Ledger esittivät nuoria miehiä, jotka tapaavat ryhtyessään paimentamaan lampaita ja aloittavat homoseksuaalisen suhteen, joka jatkuu 1960- ja 1970-lukujen läpi. Elokuvaa kutsuttiin tiedotusvälineissä usein ”homocowboyelokuvaksi”.[26] Elokuva voitti Kultaisen leijonan Venetsian elokuvajuhlilla. Se sai myös neljä Golden Globe -palkintoa, neljä Bafta-palkintoa ja kolme Oscar-palkintoa. Gyllenhaal nimitettiin esityksensä vuoksi Oscar-ehdokkaaksi parhaan miessivuosan kategoriassa, mutta hän hävisi Oscarin elokuvassa Syriana näytelleelle George Clooneylle. Gyllenhaal sai samasta roolista myös parhaan miessivuosanäyttelijän Bafta-palkinnon sekäSAG-palkintoehdokkuuden. Hän ja Ledger voittivat vuoden 2006 MTV Movie Awardin ”parhaasta suudelmasta”. Pian 78. Oscar-gaalan jälkeen Gyllenhaal kutsuttiin Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäseneksi tunnustukseksi näyttelijänurastaan[27]. Viimeisimpänä Americans for the Arts -järjestö antoi Gyllenhaalille vuoden 2006 Young Artist -palkinnon ”taiteellisesta loistavuudesta” roolissaan.[28]

Gyllenhaal toi ilmi vaihtelevat tunteensa Ang Leen ohjauksesta elokuvassa, mutta yleisesti ottaen hän ennemminkin ylisti kuin kritisoi Leen ohjaustyyliä. Vaikka hän valitti tavasta, jolla Lee tapasi irtautua näyttelijöistään kuvauksen alkaessa, hän kehui Leen rohkaisevaa ohjausta ja herkkää lähestymistapaa elokuvan materiaaliin.[29][30] Directors Guild of American palkintojen jakotilaisuudessa 28. tammikuuta 2006 Gyllenhaal ylisti Leetä myös hänen ”nöyryydestään ja kunnioituksestaan kaikkia ympäröiviä ihmisiä kohtaan”.[31]

Kun häneltä tiedusteltiin Ledgerin kanssa tehdyistä intiimeistä kohtauksista, Gyllenhaal vertasi niitä ”seksikohtauksen tekemiseen naisen kanssa, joka ei erityisesti viehätä minua”.[32] Brokeback Mountainin julkaisun jälkeen näyttelijän seksuaalisesta suuntautumisesta kiersi erilaisia huhuja. Kun häneltä kysyttiin huhuista haastattelun aikana, Gyllenhaal vastasi:

»Tiedäthän, on imartelevaa, että minun huhutaan olevan biseksuaali. Se tarkoittaa, että kykenen näyttelemään useampia erilaisia rooleja. Olen avoin kaikelle sille, miksi ihmiset haluavat minua kutsua. En ole ikinä ollut seksuaalisesti kiinnostunut miehistä, mutten usko pelkääväni sitä, jos niin joskus tapahtuisi.[33]»

 
Gyllenhaal elokuvan Todiste ensi-illassa syyskuussa 2006.

Gyllenhaal toimi vuonna 2005 kertojana lyhytanimaatioelokuvassa The Man Who Walked Between the Towers, joka perustuu Mordicai Gersteinin samannimiseen kirjaan Philippe Petitin kuuluisasta tempusta.[34] Tammikuussa 2007 Saturday Night Liven isäntänä hän puki ylleen kimaltelevan iltapuvun ja lauloi kappaleen And I Am Telling You I'm Not Going musikaalista Dreamgirls avausmonologissaan,[35] omistaen esityksensä humoristisesti ”ainutlaatuiselle fanipohjalleni… Brokebackin faneille”.

Vuonna 2007 Gyllenhaal esitti pääosaa David Fincherin elokuvassa Zodiac, joka perustui tositarinaan. Hän näytteli Robert Graysmithiä, San Francisco Chroniclen pilapiirtäjää ja kirjailijaa, joka kirjoitti kaksi teosta Zodiac-sarjamurhaajasta. Lokakuussa 2007 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Rendition Gyllenhaalin vastanäyttelijöinä toimivat Meryl Streep, Alan Arkin ja Reese Witherspoon. Elokuva on Gavin Hoodin ohjaama poliittinen trilleri Yhdysvaltain harjoittamista vankilennoista[36]. Gyllenhaalin seuraavat roolit ovat Jim Sheridanin uudessa versiossa Susanne Bierin vuoden 2004 tanskalaiselokuvasta Brødre[37] ja Doug Limanin vielä nimeämättömässä elokuvassa Kuun valloituksesta.[38] Hän näyttelee myös vuoden 2009 elokuvassa Nailed, joka kuvataan Etelä-Carolinassa, Jessica Bielin vastanäyttelijänä.[39].

Gyllenhaalia on pidetty kansainvälisesti seksisymbolina, ja hänet nimettiin yhdeksi People-lehden "50 kauneimmasta ihmisestä" vuonna 2006.[40] Hänet otettiin myös Peoplen luetteloon ”vuoden 2006 kuumimmista poikamiehistä”. Vastauksena tämäntyyppisille valtavirran listauksille tuhannet homo- ja bimiehet äänestivät Gyllenhaalin AfterElton.comin vuoden 2007 Hot 100 -luettelon kärkeen.[41]

Yksityiselämä muokkaa

Perhe muokkaa

Gyllenhaalin sisar Maggie on naimisissa näyttelijä Peter Sarsgaardin kanssa, joka näytteli Gyllenhaalin kanssa elokuvissa Merijalkaväen mies ja Rendition. Gyllenhaalin sisarentytär syntyi lokakuussa 2006.[42] Jamie Lee Curtis on Jake Gyllenhaalin kummitäti,[3] ja hän on useasti kertonut kummisetiensä olevan homopari.[43][44] Gyllenhaal on itse edesmenneen Heath Ledgerin ja Michelle Williamsin tyttären (s. 2005) kummisetä. Sekä Ledger että Williams näyttelivät Gyllenhaalin kanssa Brokeback Mountainissa.[45] Gyllenhaalin setä Anders Gyllenhaal on The Miami Herald -lehden päätoimittaja.

Suhteet muokkaa

Gyllenhaal seurusteli Rilo Kiley -yhtyeen laulajan Jenny Lewisin kanssa vuonna 2001,[46] ja myöhemmin näyttelijä Kirsten Dunstin kanssa. Pari tapasi toisensa Maggie Gyllenhaalin kautta. Hän näytteli Dunstin kanssa elokuvassa Mona Lisa Smile. Pari aloitti seurustelun syksyllä 2002, mutta heidän raportoitiin eronneen kesällä 2004.[47] Dunstin kanssa Gyllenhaal hankki saksanpaimenkoiran nimeltään Atticus, jonka he pelastivat losangeleslaisesta koirasuojasta. Gyllenhaalilla on myös mopsi nimeltään Boo Radley. Molemmat koirat on nimetty Harper Leen kirjoittaman romaanin Kuin surmaisi satakielen hahmojen mukaan.

Vuonna 2007 tiedotusvälineissä huhuttiin Gyllenhaalin ja hänen Rendition-elokuvan vastanäyttelijänsä Reese Witherspoonin välisestä romanssista. Witherspoon erosi miehestään Ryan Phillippestä lokakuussa 2007.[48] Gyllenhaal ja Witherspoon esiintyivät avoimesti pariskuntana matkallaan Roomaan hieman eron jälkeen kiellettyään aikaisemmin heitä koskevat huhut.[49] Pari erosi marraskuussa 2009. Gyllenhaal on seurustellut myös laulaja Taylor Swiftin kanssa, mutta heidän suhteensa ei kestänyt kovin pitkään.

Politiikka ja muut kiinnostukset muokkaa

Gyllenhaal on osallistunut aktiivisesti politiikkaan. Hän on kuvannut mainoksen Rock the Vote -järjestölle ja vieraillut sisarensa kanssa Etelä-Kalifornian yliopistossa rohkaisemassa opiskelijoita äänestämään Yhdysvaltain vuoden 2004 presidentinvaalien aikana.[50] Hän kampanjoi myös Yhdysvaltain demokraattisen puolueen ehdokkaan John Kerryn puolesta.[51] Hän on kuitenkin sanonut, että ”minua turhauttavat politiikkaa puhuvat näyttelijät. Olen poliittinen ja teen elokuvissani valintoja, jotka ovat mielestäni poliittisia. Yritän sanoa asiota sillä, mitä teen”.[52] Elokuvaa Rendition varten tehdyssä haastattelussa hän on ilmaissut mielipiteensä siitä, että ”on surullinen aika, kun näyttelijät ovat poliitikkoja ja poliitikot näyttelijöitä”.[53]

Gyllenhaal kasvoi perheessä, jossa sosiaalisia kysymyksiä pidettiin esillä. Hän onkin kampanjoinut American Civil Liberties Union -järjestön puolesta, ja hänen äitinsä on ollut järjestön jäsen usean vuosikymmenen ajan.[54][55] Gyllenhaal on kertonut kasvaneensa tietoisena ympäristöstä, kierrättävänsä ja lahjoittavansa rahaa puiden istuttamiseksi Mosambikissa.[56] Elokuvan The Day After Tomorrow kuvausten jälkeen hän lensi Arktiselle alueelle kampanjoimaan ilmaston lämpenemistä vastaan yhdessä Salma Hayekin kanssa.[57]

Gyllenhaal on kertonut, että ”en ole oikein löytänyt onneani aineellisesta menestyksestä – enemmän haluaminen ei ole tehnyt minua onnelliseksi. Nyt ymmärrän, että aina kun haluan jotain lisää, se ei tule tekemään minua onnelliseksi. En ole jäsenkorttia mukanaan kantava buddhalainen, mutta yritän harjoittaa tietoisuuttani”.[58]

Filmografia muokkaa

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1991 Kaupunkicowboyt City Slickers Danny Robbins
1993 Suljettujen ovien takana A Dangerous Woman Edward
Josh and S.A.M. Leon
1998 Homegrown – hamppukunkut Homegrown Jake / Blue Kahan
1999 Lokakuun taivas October Sky Homer Hickam
2000 Donnie Darko Donnie Darko
2001 Bubble Boy Jimmy Livingston
Ihanat naiset Lovely & Amazing Jordan
2001 Kiltti tyttö The Good Girl Tom ”Holden” Worther
Highway – vaarojen valtatie Highway Pilot Kelson
Moonlight Mile – surun tie Moonlight Mile Joe Nast
2004 The Day After Tomorrow Sam Hall
2005 Brokeback Mountain Jack Twist
Proof Hal
Merijalkaväen mies Jarhead Anthony Swofford
2007 Zodiac Robert Graysmith
Rendition – poikkeuksellinen luovutus Rendition Douglas Freeman
2009 Brothers Tommy Cahill
2010 Prince of Persia Prince of Persia: The Sands of Time Prinssi Dastan
Love and Other Drugs Jamie Randall
2011 Source Code Colter Stevens
2012 Poliisit End of Watch Brian Taylor
2013 Vangitut Prisoners etsivä Loki
Enemy Adam Bell / Anthony Clair
2014 Nightcrawler Louis "Lou" Bloom
Nailed Howard Birdwell
2015 Demolition Davis Mitchell
Everest Scott Fischer
2016 Yön eläimet Nocturnal Animals Tony Hastings
2017 Life tri David Jordan
Okja tri Johnny Wilcox
Stronger Jeff Bauman
2018 Wildlife Jerry Brinson
Sistersin veljekset The Sisters Brothers John Morris
2019 Spider-Man: Far From Home Quentin Beck / Mysterio
Velvet Buzzsaw Morf Vandewalt
2021 Spirit Untamed Jim Prescott (äänirooli)
Syyllinen The Guilty Joe Baylor
2022 Ambulance Daniel ”Danny” Sharp
Ihmeellinen maailma Strange World Searcher Clade (äänirooli)

Palkinnot ja ehdokkuudet muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo Jake Gyllenhaalin saamista palkinnoista ja ehdokkuuksista

Palkinnot muokkaa

  • BAFTA Awards: Paras miessivuosa / Brokeback Mountain
  • National Board of Review: Paras miessivuosa / Brokeback Mountain
  • Young Hollywood Awards: Läpimurtorooli – Vuoden 2002 Mies
  • Chlotrudis Awards: Paras miesnäyttelijä / Donnie Darko
  • MTV Movie Awards: Paras suudelma / Brokeback Mountain

Ehdokkuudet muokkaa

  • Academy Awards (Oscar): Paras miessivuosa / Brokeback Mountain
  • Critics’ Choice Award: Paras miessivuosa / Brokeback Mountain
  • Satellite Awards: Paras näyttelijä / Merijalkaväen Mies
  • Satellite Awards: Paras miessivuosa / Brokeback Mountain
  • Screen Actors Guild: Paras miessivuosa / Brokeback Mountain

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Roger Ebert: Brokeback Mountain 16.12.2005. RogerEbert.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 26.4.2008.
  2. ↑ Scott Bowles: 'Brokeback' defies gay cowboy label 9.1.2006. USA Today. Viitattu 26.4.2008.
  3. ↑ a b c d e Fred Schruers: Jake's progress 30.10.2005. The Guardian. Viitattu 26.4.2008.
  4. ↑ Exit Permit/Flyttningbevis The Gyllenhaal Family Tree Project. Viitattu 26.4.2008.
  5. ↑ a b c d e Dominic Wills: Jake Gyllenhaal Biography Tiscali film & tv. Arkistoitu 16.4.2008. Viitattu 26.4.2008.
  6. ↑ Gyllenhaal's Homeless Shelter Bar-Mitzvah" 6.11.2005. Contact Music. Viitattu 26.8.2008.
  7. ↑ Nate Bloom: Celebrity Jews 11.6.2004. Jewish News Weekly. Viitattu 26.4.2008.
  8. ↑ a b Interview with Jake Gyllenhaal 28.5.2004. Ign.com. Viitattu 26.4.2008.
  9. ↑ Mark Halverson: October Sky review 1998. Sacramento News & Review. Viitattu 26.4.2008.
  10. ↑ Mike Snider: 'Darko' takes a long, strange trip 2.2.2005. USA Today. Viitattu 4.5.2008.
  11. ↑ Dan Kois: Everything you were afraid to ask about "Donnie Darko" 23.7.2004. Salon.com. Viitattu 4.5.2008.
  12. ↑ Gary Mairs: Donnie Darko review CultureVulture.net. Arkistoitu 15.6.2006. Viitattu 4.5.2008.
  13. ↑ Anne Hubbell: Director, writer talk about 'The Good Girl' 16.1.2002. CNN Entertainment. Arkistoitu 22.9.2006. Viitattu 4.5.2008.
  14. ↑ David Michael: Donnie Darko 21.10.2002. BBC Films. Viitattu 4.5.2008.
  15. ↑ Ed Gonzalez: Bubble boy 2001. Slant Magazine. Viitattu 4.5.2008.
  16. ↑ Frank Swietek: Bubble Boy Review oneguysopinion.com. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 4.5.2008.
  17. ↑ Rebecca Murray: Jake Gyllenhaal and Brad Silberling Talk About "Moonlight Mile" About.com. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 4.5.2008.
  18. ↑ RottenTomatoes.com compilation of critical reviews rottentomatoes.com. Viitattu 4.5.2008.
  19. ↑ Jeff Otto: An Interview with Tobey Maguire 23.7.2003. IGN. Viitattu 4.5.2008.
  20. ↑ Wilson Morales: Spiderman 2: An Interview with Sam Raimi Kesäkuu 2004. Blackfilm.com. Viitattu 4.5.2008.
  21. ↑ James Mottram: The Day After Tomorrow 12.5.2004. BBC Film. Viitattu 4.5.2008.
  22. ↑ Michael Billington: This Is Our Youth review 18.3.2002. The Guardian. Viitattu 4.5.2008.
  23. ↑ David Gritten: Fast growing up to be famous 13.4.2002. The Telegraph. Viitattu 4.5.2008.
  24. ↑ Lizzie Loveridge: A CurtainUp London Review: This is Our Youth Maaliskuu 2002. CurtainUp.com. Viitattu 4.5.2008.
  25. ↑ Jake Gyllenhaal The Biography Channel. Arkistoitu 17.9.2007. Viitattu 4.5.2008.
  26. ↑ Godfrey Cheshire: Somewhere over the rainbow 4.1.2006. The Independent Weekly. Arkistoitu 10.1.2016. Viitattu 5.5.2008.
  27. ↑ Academy Invites 120 to Membership 6.7.2006. Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 5.5.2008.
  28. ↑ Michelle Flowers: Gyllenhaal Gets Nod from Americans for the Arts 18.10.2006. backstage.com. Viitattu 5.5.2008.
  29. ↑ Wenn: Gyllenhaal Suffered with Unfriendly Lee 20.12.2005. Hollywood.com. Viitattu 5.5.2008.
  30. ↑ Interview: Jake Gyllenhaal Joulukuu 2005. aboutfilm.com. Arkistoitu 30.8.2006. Viitattu 5.5.2008.
  31. ↑ Sean Alfano: 'Brokeback' Director Grabs Top Award CBS News. 26.1.2005. Viitattu 5.5.2008.
  32. ↑ John Hiscock: The one Jake: why Gyllenhaal spells success 12.12.2005. The Telegraph. Viitattu 5.5.2008.
  33. ↑ Movie/TV News Imdb. Viitattu 5.5.2008.
  34. ↑ The Man Who Walked Between the Towers Imdb. Viitattu 5.5.2008.
  35. ↑ YouTube Extras: Jake as Effie, and a Musical "Scrubs" 17.1.2007. Edgeboston.com. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 5.5.2008.
  36. ↑ Rendition Imdb. Viitattu 5.5.2008.
  37. ↑ Tatiana Siegel: Natalie Portman to star in 'Brothers' Variety. 2.10.2007. Viitattu 5.5.2008.
  38. ↑ Tatiana Siegel: Jake Gyllenhaal flies to the 'Moon' Variety. 8.10.2007. Viitattu 5.5.2008.
  39. ↑ Jake Gyllenhaal & Jessica Biel to Star Charleston City Paper. Arkistoitu 12.2.2009. Viitattu 5.5.2008.
  40. ↑ 50 Most Beautiful People. People Magazine, 28.4.2006.
  41. ↑ Michael Jenson: The AfterElton.com Hot 100 List 23.7.2007. AfterElton. Viitattu 5.5.2008.
  42. ↑ Liza Hamm: Gyllenhaal, Sarsgaard Have a Girl People. 4.10.2006. Viitattu 7.5.2008.
  43. ↑ Glen Sumi: Jake Gyllenhaal 12.12.2005. Now Magazine. Viitattu 7.5.2008.
  44. ↑ Stephen Applebaum: Love and War 27.1.2006. Netribution. Viitattu 7.5.2008.
  45. ↑ Jake Gyllenhaal to help a devastated Michelle Williams Herald Sun. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 7.5.2008.
  46. ↑ Anders Smith Lindall: Rilo Kiley:Prime Time Harp Magazine. Arkistoitu 8.6.2008. Viitattu 7.5.2008.
  47. ↑ Kirsten Dunst and Jake Gyllenhaal split The Sydney Morning Herald. 21.7.2004. Viitattu 7.5.2008.
  48. ↑ Reese and Ryan: It's Officially Over 10.10.2007. Us Weekly. Viitattu 7.5.2008.
  49. ↑ Reese Witherspoon and Jake Gyllenhaal come out as a couple during a romantic trip to Rome 25.10.2007. Daily Mail. Viitattu 7.5.2008.
  50. ↑ Kara Nichols: Celebrities rally voters 21.9.2004. The Daily Trojan. Viitattu 7.5.2008. [vanhentunut linkki]
  51. ↑ Alison Pelleymounter: Star of Donnie Darko visits EC 28.10.2004. The Spectator. Viitattu 7.5.2008. [vanhentunut linkki]
  52. ↑ Q&A with Jake Gyllenhaal PHASE9. Viitattu 7.5.2008.
  53. ↑ Jake Gyllenhaal: How do you pronounce that? Video interview with stv.tv stv.tv. Arkistoitu 23.10.2008.
  54. ↑ Celebrities Speak out for Civil Rights 15.5.2003. ACLU Official Statement. Viitattu 7.5.2008.
  55. ↑ Dennis Van Tine, Jen Lowery, Bennett Marcus: ACLU Freedom Concert 4.10.2005. Open all night. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 7.5.2008.
  56. ↑ Jack Foley: The Day After Tomorrow - Jake Gyllenhaal Q&A" 2003. Indie London. Arkistoitu 12.6.2017. Viitattu 7.5.2008.
  57. ↑ Juliet Eilperin: Ice Crusade 26.4.2005. The Washington Post. Viitattu 7.5.2008.
  58. ↑ David Eimer: Jake's Progress 23.5.2004. The Times. Viitattu 7.5.2008.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jake_Gyllenhaal&oldid=21620796”