Jacques Amyot
Jacques Amyot (ransk: [amjo]; 30. lokakuuta 1513 – 6. heinäkuuta 1593) oli ranskalainen renessanssiaikainen piispa, antiikintutkija ja kääntäjä.[1]
Amyot opiskeli Pariisin yliopistossa ja Bourgesissa ja valmistui latinan ja kreikan professoriksi. Valmistumisen jälkeen hän matkusti Vatikaaniin tutkimaan Plutarkhoksen tekstejä ja samalla matkalla hän osallistui myös Trenton kirkolliskokouseen. Palattuaan Ranskaan hänet nimitettiin Henrik II:n poikien opettajaksi.[1] Näistä pojista Henrik III myönsi hänelle Pyhän Hengen ritarikunnan jäsenyyden.
Paavi Pius V nimitti hänet Auxerren piispaksi, jossa hän jatkoi piispan töidensä ohella käännösten tekemisiä. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Plutarkhoksen tekstien kääntämiseen ja muut kirjoittajat olivat hänelle toissijaisia. Amyotin käännösten kieli ja tyyli tekivät hänestä suositun ja vaikutusvaltaisen. Montaigne ylisti hänen kielenkäyttöä ja Shakespeare käytti hänen töitään lähteenä roomalaisnäytelmiinsä (Antonius ja Kleopatra, Coriolanus ja Julius Ceasar).[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Jacques Amyot Britannica. Viitattu 20.9.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jacques Amyot Wikimedia Commonsissa
