Jaan Kruusvall
Jaan-Vahur Kruusvall (s. 7. joulukuuta 1940 Palmse, Virumaa – 3. huhtikuuta 2012)[1] oli virolainen kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi. Hänet tunnetaan 1970- ja 1980-luvulla julkaistuista novelleistaan ja näytelmistään.[2]
Kruusvall opiskeli 1966–1971 Moskovassa Maksim Gorkin kirjailijakorkeakoulussa samaan aikaan kun työskenteli vuodet 1964–1976 Tallinnfilmissä, vuodesta 1974 lähtien sen dokumenttielokuvaosastolla. Sen jälkeen hän toimi kirjastovirkailijana ja toimittajana Sirp ja vasar -lehdessä ja vuodesta 1981 lähtien kirjallisuuslehti Loomingissa.[2][1]
Jaan Kruusvall julkaisi ensimmäisen lyhytproosakokoelmansa 1973. Hänet tunnetaan parhaiten näytelmästään ''Pilvede värvid (”Pilvien värit”, 1983), joka kuvasi rehellisesti virolaisten tuntoja toisen maailmansodan aikana ja heidän pohdintojaan siitä, lähteäkö maasta vai ei neuvostojoukkojen tullessa.[3]
Teoksia muokkaa
Novellikokoelmia muokkaa
- 1973: Armastuse esimene pool
- 1976: Ma tean mitut inimest
- 1983: Katkendeid elust
- 1988: Maailmad akna taga
Näytelmiä muokkaa
- 1979: Lammutamisele määratud maja
- 1979: Haigla aed
- 1979: Endine wunderkind
- 1980: Jõgi voolab
- 1983: Pilvede värvid
- 1991: Vaikuse vallamaja
- 1996: Hullumeelne professor, Tema elukäik
- 2008: Hääled
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suri kirjanik Jaan Kruusvall, Postimees 4.4.2012. Viitattu 8.12.2016.
- ↑ a b Nirk, Endel: Viron kirjallisuus, s. 362. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8.
- ↑ Hinrikus, Rutt ja Kronberg, Janika: Short Outlines of Books by Estonian Authors (Arkistoitu – Internet Archive), Estonian Literary Magazine, Autumn 2005. Viitattu 9.12.2016.