Johan Abraham Walfrid Grönroos (15. kesäkuuta 1861 Helsinki24. elokuuta 1916 Helsinki)[1] oli suomalainen merimies ja kolportööri (kiertelevä kirjojen ja lehtien kaupustelija) joka oli Sariolan tivoli- ja sirkussuvun kantaisä ja Suomen Tivolin edeltäjän perustaja.[2][3][4][5]

Grönroos haki vuonna 1888 lupaa ampumateltalle, silhuettikuvien näyttämölle, onnenpeleille sekä erilaisten taito- ja voimailunäytösten järjestämiselle. Keravan rautatieasemaa vastapäätä ratapihan takana hän avasi sitten 15. kesäkuuta 1888 tivolialueen jossa sijaitsi ampumarata, onnenpyörä, nuolen- ja renkaanheittopaikka sekä sirkusteltta erilaisia näytöksiä varten.[2][4]

Vuonna 1899 Grönroos hankki tiettävästi Suomen ensimmäisen elokuvaprojektorin ja esitti sitten sillä elokuvia eri puolilla Suomea pääasiassa markkinoilla. Grönroos pidätettiin vuonna 1905 syytettynä venäläisvastaisesta toiminnasta ja sen jälkeen hänen perustamaansa tivolia alkoi johtaa hänen poikansa Johan Adolf Fredrik ”Jaffu” Grönroos, vuodesta 1918 Sariola (1886–1967). Isä Grönroosin vapauduttua vankilasta 1907 Jaffu Grönroos keskittyi elokuvateatterialalle perustaen elokuvateatterin Lappeenrantaan. Muutaman vuoden kuluttua Jaffu Grönroosilla oli jo kymmenen elokuvateatteria ja hän muutti 1911 Terijoelle jossa hänen parhaiten menestyvät elokuvateatterinsa sijaitsivat.[2][4]

J. A. W. Grönroos kuoli vuonna 1916. Jaffu Sariolan elokuvateatterit joutuivat vaikeuksiin kun kävijämäärät sotien vuoksi romahtivat Terijoella ja hän keskittyi jatkossa tivoli- ja sirkustoimintaan. Hän osti 1921 Keravalta Sariolanmäen alueen joka oli sitten tivolitoiminnan pääpaikkana ja Sariolan suvun kotina aina vuoteen 1953 saakka jolloin alue jouduttiin myymään talousvaikeuksien takia ja siellä olleet rakennukset purettiin. Sariolan elokuvateatteritoiminta oli päättynyt jo 1928. [2]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa