Jōkyū-kapina
Jōkyū-kapina (jap. 承久の乱, Jōkyū no ran) tai Jōkyū-sota käytiin Japanissa luostariin vetäytyneen keisari Go-Toban ja Kamakura-sotilashallinnon sijaishallitsijoiden eli Hōjō-klaanin joukkojen välillä. Kapina käytiin vuonna 1221 ja se on saanut nimensä Jōkyū-aikakausinimestä. Go-Toban aloittaman kapinayrityksen tavoitteena oli palauttaa keisarihuone takaisin valtaan, mutta sen sijaan kapinan epäonnistumisen myötä Hōjō-klaanin valta kasvoi keisarillisen hovin kustannuksella.[1] Sodan merkittävin taistelu oli Ujissa Kioton eteläpuolella; taistelu oli puolen vuosisadan sisällä kolmas kaupungissa käyty kamppailu.
| Jōkyū-kapina | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
keisari Go-Toba |
|||||||
| Komentajat | |||||||
Historia muokkaa
1200-luvun alussa Kamakura-sotilashallinto esti keisari Go-Toban poliittiset valtayritykset. Keisari halusi itsenäisyyttä ja hänelle Japanin keisarina kuuluvaa valtaa. Vuonna 1221 hän keräsi liittolaisensa kokoon kaataakseen Kamakura-hallituksen. Liittolaiset olivat pääosin Taira-klaanin jäseniä ja muita hallitsevan Minamoto-klaanin, Genpei-sodan voittajien, vihollisia.
Vuoden 1221 viidennessä kuukalenterin kuussa Go-Toba päätti vallanperimyksestä konsultoimatta shōgunia. Sitten hän kutsui luokseen runsaasti potentiaalisia liittolaisia suuriin juhliin, mikä paljasti kutsun hylänneiden tahojen lojaliteetit. Eräs merkittävä virkamies paljasti tällä tavoin uskollisuutensa Kamakura-hallinnolle ja surmattiin. Useita päiviä myöhemmin keisarillinen hovi julisti Hōjō Yoshitokin, sijaishallitsijan ja shōgunaatin edustajan, lainsuojattomaksi, ja kolme päivää myöhemmin koko Itä-Japani oli virallisesti noussut kapinaan.
Hōjō Yoshitoki päätti aloittaa hyökkäyksen Go-Toban joukkoja vastaan Kiotossa, käyttäen pitkälti samaa kolmikärkistä strategiaa kuin muutama vuosikymmen aikaisemmin. Yksi joukko tuli vuorilta, toinen pohjoisesta ja kolmas Yoshitokin pojan Yasutokin johtamana Tōkaidō-tieltä.
Joukot kohtasivat vähäistä vastarintaa matkallaan pääkaupunkiin; keisarilliset komentajat olivat taistelleet jo liikaa. Kun Go-Toba kuuli tappioiden sarjasta, hän lähti kaupungista Hieivuorelle, jossa hän pyysi apua vuoren sōhei-soturimunkeilta. He kuitenkin kieltäytyivät, ja Go-Toba palasi Kiotoon. Keisarillisen armeijan jäänteet taistelivat viimeisen kerran Uji-joen sillalla, jossa Genpei-sodan avaustaistelu oli käyty 41 vuotta aikaisemmin. Yasutokin ratsuväki hajotti keisarilliset joukot ja eteni Kiotoon.
Shōgunin joukot valtasivat pääkaupungin ja Go-Toban kapina oli kukistettu. Go-Toba karkotettiin Okisaarille, mistä hän ei koskaan palannut. Hänen poikansa karkotettiin myös, mukaan lukien luostarikeisari Tsuchimikado (Tosan provinssiin) ja luostarikeisari Juntoku (Sadoon). Juuri valtaan noussut keisari Chūkyō, Juntokun vanhin poika, korvattiin keisari Go-Horikawalla, Go-Toban veljenpojalla.
