Jänöyökkönen

perhoslaji

Jänöyökkönen (Acronicta leporina) on melko yleinen, yleensä miltei puhtaan valkoinen yökköslaji.

Jänöyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Iltayökköset Acronictinae
Suku: Acronicta
Laji: leporina
Kaksiosainen nimi

Acronicta leporina
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Jänöyökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Puhtaanvalkoisen värityksensä vuoksi jänöyökköstä ei voi sekoittaa muihin yökkösiin, joskin siilikkäissä, villakkaissa ja nirkoissa esiintyy samantapaisia lajeja.[1] Lisäksi joskus perhonen voi olla yleissävyltään harmahtava. Sekä etu- että takasiivet ovat valkoiset. Etusiiven munuaistäplä on musta, kooltaan vaihteleva ja sen kohdalla siiven etureunaan ulottuu tumma viiru. Ulompi poikkiviiru saattaa erottua mustana. Siipiripset ovat mustavalkoiset. Siipiväli 35–45 mm.[2][3][4]

Toukka on täysikasvuisena vaalean vihreä ja kokonaan hyvin pitkien valkoisten karvojen peittämä.[5]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Lajin levinneisyys kattaa Euroopan ja ulottuu idässä aina japaniin saakka. Sitä tavataan myös Pohjois-Amerikassa.[6] Suomessa jänöyökköstä tavataan etelärannikolta ainakin Keski-Lapin korkeudelle saakka. Pohjoista kohti laji harvinaistuu. Perhoset ovat lennossa kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin.[7]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Jänöyökkönen on avoimien lehti- ja sekametsien yleinen mutta tavallisesti harvalukuinen asukas, jota tavataan myös viljelysmailla, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat jonkin verran syötille, huonosti valolle.[4] Toukka koteloituu lahoon puuhun. Kotelo talvehtii.[6]

Ravintokasvi muokkaa

Toukka elää erilaisilla lehtipuilla, etenkin koivuilla (Betula).[4][3]

Lähteet muokkaa

  1. Suomen perhostutkijain seura: vaaleat nirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  3. a b UK Moths (englanniksi)
  4. a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 34–35
  5. Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
  6. a b Norges sommerfugler (norjaksi)
  7. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa