Jämtlandin lääni
Jämtlandin lääni[3] (ruots. Jämtlands län) on lääni Indalinjoen latvoilla Pohjois-Ruotsissa. Lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista. Läänin pääkaupunki on sen ainoa kaupunki Östersund. Jämtlandin lääni on väkiluvultaan Ruotsin manneralueen pienin lääni.
| Jämtlandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Jämtland, Härjedalen, Hälsingland, Ångermanland, Taalainmaa ja Lappi |
| Maakäräjäkunta | Jämtlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Östersund |
| Perustamisvuosi | 1810 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Britt Bohlin Olsson |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 48 944,80 km² |
| Väkiluku | 126 261 |
| – Väestötiheys | 2,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | Z |
| – Läänikoodi | 23 |
Lääni on harvaanasuttua ja yli kolmannes sen väestöstä asuu haja-asutusalueilla. Suurin osa asukkaista asuu tiheästi Storsjönin järven lähellä. Läänin elinkeinoelämää hallitsevat pienyritykset ja tärkeitä elinkeinosektoreitä ovat puuteollisuus, turismi, kauppa ja elintarviketeollisuus.
Läänin alue muokkaa
Jämtlandin lääni koostuu pääasiassa Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista, mutta pienet osa näistä maakunnista kuuluvat muihin lääneihin. Jämtlandin lääniin kuuluu lisäksi pieniä osia Hälsinglandin, Ångermanlandin, Taalainmaan ja Lapin maakunnista. Jämtlandin läänin pääkaupunki on Östersund, eikä läänissä muita kaupunkeja ole ollutkaan.
Läänijaon kehitys muokkaa
Historian saatossa Jämtland ja Härjedalen ovat välillä olleet hallinnollisesti samaa ja välillä eri aluetta. Härjedalenista tuli varhain Norjan Trøndelagin osa, mutta Jämtland oli itsenäinen vuoteen 1178 asti, jolloin maakunta liitettiin Norjaan Storsjönin jäällä käydyn taistelun jälkeen. Jämtland muodosti kuitenkin oman hallintoalueensa Norjan sisällä ja sitä hallitsi Jamtamot-niminen käräjälaitos. Jämtlandilla oli Norjassa samanlainen asema kuin Islannilla, Shetlandsaarilla, Orkneysaarilla ja Färsaarilla 1400-luvun loppuun asti. Kirkollisesti Jämtland kuului Uppsalan arkkihiippakuntaan, kun Härjedalen kuului Nidarosin hiippakuntaan. Myöhemmin Jätmland liitettiin Tronheimin lääniin (Trondhjems len), joka oli yksi Norjan neljästä linnaläänistä ja Nidarosin hiippakuntaan. Alueen kehitys riippui Norjan liittämisestä Tanskaan vuonna 1536 seuranneesta vahvistuneesta hallinnosta sekä Tanskan ja Ruotsin käymistä sodista, joita sodittiin maakunnassa.
Kun Jämtland ja Härjedalen liitettiin Ruotsiin Brömsebron rauhassa vuonna 1645, niin Härjedalen liitettiin Hudiksvallin lääniin ja Jämtland Härnösandin lääniin. Tämä aluejako kesti 13 vuotta, kunnes Ruotsi Roskilden rauhassa vuonna 1658 sai Trøndelagin ja Jämtland-Härjedalen liitettiin jälleen osaksi Trondheimin lääniä, vaikkakin nyt osana Ruotsia. Aluejärjestely jäi lyhytaikaiseksi sodan puhjettua ja Kööpenhaminan rauhassa Trøndelag liitettiin jälleen Tanska-Norjaan. Jämtland ja Härjedalen tulivat osaksi Västernorrlandin lääniä. Vuonna 1762 Västernorrlandin läänistä erotettiin Gävleborgin lääni, johon Härjedalenkin tuli kuulumaan.
Jämtlandin lääni muodostettiin Jämtlandin ja Härjedalenin maakunnista vuonna 1810. Ehdotuksen oli tehnyt alueen ainoa valtiopäivämies, Stugunissa asunut Anders Nilsson. Hänen mielestään tämä suuri alue Norjan rajalla tarvitsi paikallista johtamista. Uuden läänin muodostaminen auttaisi myös "voittamaan Suomen takaisin Ruotsin rajojen sisällä", sillä vuotta aiemmin Suomi oli liitetty osaksi Venäjää. Alueen talonpojat eivät halunneet perustaa uutta lääniä ja kasvattaa julkista sektoria, mutta Kustaa IV Aadolfin syrjäyttämisen jälkeen virassa ollut väliaikainen hallitus teki päätöksen. Östersundiin perustettavan lääninhallituksen katsottiin pystyvän myös parantamaan Ruotsin ja Norjan välisiä yhteyksiä, jotka Värmlannin pohjoispuolella kulkivat Jämtlandista Trøndelageniin Kölivuoriston yli.[4]
Perustamisensa jälkeen Jämtlandin lääniä on jonkin verran laajennettu. Vuonna 1864 siihen liitettiin Hälsinglandin maakunnasta ja Gävleborgin läänistä Ytterhögdalin ja Ängersjön pitäjät. Vuonna 1974 kuntauudistuksen yhteydessä Ångermanlandin maakunnasta ja Västernorrlandin läänistä liitettiin vielä Fjällsjön, Bodumin ja Tåsjön pitäjät osaksi Strömsundin kuntaa.
Läänin nimi oli kirjoitettiin aiemmin Jemtlandin lääni ja myös Jämtlandin maakunta kirjoitettiin muotoon Jemtland. Joskus lääniä on nimitetty Östersundin lääniksi pääkaupunkinsa mukaan. Kirjoitusasu muutettiin ruotsin kielen oikeinkirjoitusuudistuksessa 1900-luvun alussa.
Vaakuna muokkaa
Vaakunaselitys: Jaettu kilpi: I kentässä Jämtlandin ja II kentässä Härjedalenin vaakuna. (Ruotsiksi Delad sköld: I. Jämtlands II. Härjedalens vapen.)
Läänin vaakuna koostuu Jämtlandin ja Härjedalenin maakuntien vaakunoista, jotka pääosin muodostavat läänin. Vaikka lääniin kuuluu pieniä osia myös muista maakunnista, niin niiden tunnuksia ei ole otettu mukaan vaakunaan.
Maantiede muokkaa
Suurimmat taajamat muokkaa
Vuonna 2010 Jämtlandin läänissä sijaitsi 54 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[6]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[6] |
|---|---|---|
| 1 | Östersund* | 44 327 |
| 2 | Brunflo | 3 890 |
| 3 | Strömsund | 3 589 |
| 4 | Sveg | 2 547 |
| 5 | Krokom | 2 277 |
| 6 | Bräcke | 1 651 |
| 7 | Åre | 1 417 |
| 8 | Järpen | 1 408 |
| 9 | Ås | 1 218 |
| 10 | Hammarstrand | 1 052 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[5]
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[7][8] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
Vuonna 2007 läänissä oli 423,61 km² peltoa,[9] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[10] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,7 | 4,7 | |
| jalostus | 17,1 | 17,3 | |
| palvelut | 76,7 | 76,7 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 58 752 | 59 469 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 98,8 | ||
Politiikka muokkaa
Hallitsevia puolueita ovat sosiaalidemokraatit ja Keskustapuolue, mikä on ainutlaatuista Ruotsissa, mutta vastaa rajan takana Norjassa sijaitsevan Pohjois-Trøndelagin läänin tilannetta. Kuntaliitto ja useimmat kunnista ovat porvaripuolueiden johtamia (tai puolueblokit ylittävien koalitioiden johtamia), mutta ”puna-vihreät” johtavat maakäräjäkuntaa ja sosiaalidemokraateilla on hallussaan kolme paikkaa läänin viidestä paikasta valtiopäivillä.
Valtiopäivävaalit muokkaa
Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 4 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 4 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 22,20 | 1 | |
| Keskustapuolue | 12,80 | 1 | |
| Liberaalit | 3,85 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 2,86 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 40,29 | 2 | |
| Vasemmistopuolue | 6,52 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,52 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,81 | 0 | |
| Muut | 1,16 | 0 | |
| Yhteensä | 4 | ||
Maakäräjäkunta muokkaa
Jämtlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Jämtlandin lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[16]
- Östersund (23 kiinteää paikkaa)
- Jämtlands läns östra (10 kiinteää paikkaa)
- Jämtlands län västra (16 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 55 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[18] |
Valittuja edustajia[19] | ||
| Maltillinen kokoomus | 19,45 | 11 | |
| Keskustapuolue | 16,10 | 9 | |
| Liberaalit | 4,27 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 2,38 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 40,96 | 24 | |
| Vasemmistopuolue | 6,88 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,00 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 2,71 | 0 | |
| Muut | 1,26 | 0 | |
| Yhteensä | 55 | ||
Läänin kunnat muokkaa
Jämtlandin lääniin kuuluu nykyään kahdeksan kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20] |
|---|---|---|---|
| 2303 |  Ragundan kunta
|
Hammarstrand | 5 501 |
| 2305 |  Bräcken kunta
|
Bräcke | 6 750 |
| 2309 |  Krokomin kunta
|
Krokom | 14 559 |
| 2313 |  Strömsundin kunta
|
Strömsund | 12 171 |
| 2321 |  Åren kunta
|
Järpen | 10 259 |
| 2326 |  Bergin kunta
|
Svenstavik | 7 345 |
| 2361 |  Härjedalenin kunta
|
Sveg | 10 341 |
| 2380 |  Östersundin kunta
|
Östersund | 59 373 |
Väestö muokkaa
Väestön kehitys muokkaa
Vuoden 2011 lopussa 7,5 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 6,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 874 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 981 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 175 443 kruunua.[25]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]
- 0–17-vuotiaat: 19,1 %
- 18–64-vuotiaat: 59,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %
Väestö maakunnittain muokkaa
Jämtlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 126 299 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[27] |
% |
|---|---|---|
| Jämtland | 112 523 | 89,1 |
| Härjedalen | 9 822 | 7,8 |
| Ångermanland | 3 141 | 2,5 |
| Hälsingland | 813 | 0,6 |
Härjedalenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta kaikki muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Lähteet muokkaa
- ↑ Statistiska centralbyrån Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 29.11.2011. Viitattu 11.6.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Rumar, Lars (toim. Rentzhog, Sten): Jämten 1993, Vårt läns historia, s. 146–150. , 1994. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 22.9.2010. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Länsstyrelsen i Jämtlands län (ruotsiksi)
- Församlingarna i Jämtlands län (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Jämtlands län (ruotsiksi)
