Jäämerenseiti
Jäämerenseiti eli Vienan seiti eli saita[1] (Boreogadus saida) on arktisten merten ekosysteemissä tärkeä, pienikokoinen turskakala.
| Jäämerenseiti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Boreogadus |
| Laji: | saida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Boreogadus saida |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö muokkaa
Jäämerenseiti on päältä ruskeansävyinen, kyljistä ja alta hopeanhohtoinen, muodoltaan solakka turskakala. Sillä on syvälovinen pyrstö, lähes hampaaton, esiin työntyvä suu ja hyvin pieni leukasäie. Se on yleensä 20–25 cm:n pituinen.
Levinneisyys muokkaa
Jäämerenseiti on arktinen merikala, joka elää Alaskan, Kanadan ja Grönlannin, Islannin, Pohjois-Norjan ja Venäjän rannikoilla; laji vaeltaa Barentsinmereltä Vienanmereen. Se viihtyy jään tuntumassa ja se mainitaan pohjoisimmaksi kaikista tunnetuista kaloista, levinneisyys ylittää 85. leveyspiiriin.
Elintavat muokkaa
Jäämerenseiti liikkuu sekä pinnan läheisyydessä että pohjan tuntumassa. Se viihtyy parhaiten 0–4 Celsiusasteen lämpötilassa, mutta tulee toimeen kylmemmässäkin verensä sisältämien jäätymisenestoproteiinien (AFGP) ansiosta. Jäämerenseiti esiintyy suurina parvina ja sitä tavataan usein jokisuissa ja muissa murtovesissä. Nuoret yksilöt elävät jään alla tai sen tuntumassa. Ne hakevat suojaa jään onkaloista ja syövät planktonia ja katkoja. Yli kaksivuotiaat hakeutuvat syvemmälle ja syövät krillejä ja muita äyriäisiä. Jäämerenseiti itse on sarvi- ja maitovalaiden, arktisten norppien ja vesilintujen keskeinen ravintoeläin.
Jäämerenseiti tulee sukukypsäksi 3–4-vuotiaana, noin 20 senttimetrin mittaisena. Mäti on kelluvaa, pelagista. Kala elää 6–7-vuotiaaksi.
Käyttö muokkaa
Jäämerenseitiä on pyydetty kaupallisesti Venäjällä ja Pohjois-Norjassa. Siitä on tuotettu lähinnä kalajauhoa ja -öljyä. Saaliit ovat laskeneet 1970-luvun jälkeen ja heilahdelleet rajusti, mutta tämän ei katsota johtuvan liikakalastuksesta.
Lähteet muokkaa
- Boreogadus saida (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- FAO Species Fact Sheet: Boreogadus saida[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- NOAA Photo Library (kuva)
- Havforskningsinstituttet: Fish-view (Arkistoitu – Internet Archive) (valokuvia)