Wikipedia

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995 olivat järjestyksessään 59. maailmanmestaruuskilpailut, ja ne pelattiin kahdeksatta kertaa Ruotsissa. Turnaukseen osallistui 12 joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen lohkoon. Kunkin lohkon neljä parasta joukkuetta pääsi puolivälieriin, jossa lohkon voittaja kohtasi toisen lohkon neljännen ja toinen kolmannen.

Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Världsmästerskapet i ishockey för herrar 1995
Joukkueet 12 (39)
Isäntämaa Ruotsi
Kaupungit Gävle, Tukholma[1]
Ajankohta 23. huhtikuuta –
7. toukokuuta 1995
Mitalistit
– Kultaa Suomen lippu Suomi
– Hopeaa Ruotsi
– Pronssia Kanada
Putoajat  Sveitsi
Ottelut 39
Yleisö 326 283 (8 157 ottelua kohti)
Maalintekijä Venäjä Sergei Berezin,
7 maalia
← 1994 1996 →

Turnauksen loppuottelussa Suomi voitti kultaa ensimmäistä kertaa päihittämällä Ruotsin Tukholman Globen-areenalla maalein 4–1. Suomen maalit tekivät Timo Jutila ja Ville Peltonen, joka teki ottelussa hattutempun. Maailmanmestaruudesta muodostui koko Suomen kansaa yhdistävä mediatapahtuma, ja se kasvatti merkittävästi lajin suosiota maassa.[2][3]

Turnauksessa kävi katsojia paikan päällä keskimäärin 8 157 ihmistä ottelua kohden. Voittoa kisoista tuli noin 25 miljoonaa markkaa, mikä vastaa noin 4,2 miljoonaa euroa. Tukholman kisa-alueella loppuottelua seurasi vähintään 25 000 ihmistä[4]. Ne, jotka eivät olleet saaneet ostettua lippua Globeniin, seurasivat ottelua viereisessä Hovet-hallissa[4]. Suuri osa yleisöstä seurasi ottelua paikan päällä olutteltoissa[4]. Paikan päällä oli runsaasti myös ruotsinsuomalaisia kannattajia, ja myös ruotsalaiskannattajat onnittelivat Leijonia[4].

Suomi turnauksessa muokkaa

Käytännössä koko kultajoukkue tuli kotimaan liigasta. Juuri ennen Tukholman-turnausta maajoukkueen johto lupasi jokaiselle pelaajalle 100 000 markkaa, jos joukkue voittaa kultaa.[4] Joukkueen valmentaja Curt Lindström muistetaan myös keskellä turnausta joukkueelle järjestetyistä ohjelmanumeroista, joiden tarkoitus oli luoda ryhmähenkeä. Sitä vauhditettiin ja joukkueen ilmapiiriä luotiin esimerkiksi kylpylä- ja purjehdusreissuilla.[5] Voiton myötä myös liian pehmeänä pidettyä Lindströmiä alettiin arvostaa Suomessa.[4]

Turnauksessa erääksi joukkueen tärkeimmistä hyökkäysketjuista muodostui nuorten parikymppisten pelaajien Tupu, Hupu ja Lupu -ketju, jossa pelasivat Ville Peltonen, Saku Koivu ja Jere Lehtinen. Sillä nimellä media alkoi kutsua joukkueen ensikertalaisten kolmosketjua. Nuoret pelaajat ottivat ratkaisijan roolin sellaisella tavalla ja laajuudessa, jota maajoukkueessa ei ollut ennen nähty.[4]

Voiton ratkettua Helsingin kaduille kokoontui 100 000 suomalaista. Kun Suomen joukkue lähti Arlandan lentokentältä Suomeen, Ruotsin Draken-hävittäjät tekivät kunniaa joukkueelle Ruotsin ilmatilassa. Joukkueen saapumisesta Helsingin keskustaan muistetaan muun muassa valkoinen avo-Cadillac, jonka kyydissä olivat etupenkillä Saku Koivu ja kapteeni Timo Jutila. Helsingin Kauppatori oli ääriään myöten täynnä. Juhlaväki lauloi Finlandia-hymniä ja kantoi Suomen lippuja.[4]

Voiton merkitys muokkaa

 
Jääkiekon maailman­mestaruus­riehaa Eteläesplanadilla Helsingissä noin tunti loppuottelun päättymisen jälkeen toukokuussa 1995.

Yksikään NHL-pelaaja ei ollut mukana kisoissa, koska NHL:n runkosarja oli vielä työsulun takia kesken, kun kisat olivat jo täydessä vauhdissa. Kimmo Isotalo kuvailee väitöskirjassaan kisojen pelillistä tasoa ”vaatimattomaksi”[6].

Voitolla on suuri merkitys Suomessa, ja on arvioitu, että tuolloin suomalaiset kokivat, että voiton myötä kansakunta pääsee eteenpäin jopa taittumassa päin olleesta lamasta.[4][7][8] Sen on myös arveltu yhdistäneen suomalaisia ja luoneen kansakuntaan itsetuntoa.[4] Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari on todennut, että mestaruus auttoi Suomen irti lamasta.[9] Näitä näkemyksiä on jälkikäteen arvosteltu. Lieneekin sattumaa, että ensimmäinen maailmanmestaruus osui hetkeen, jolloin lama hellitti otettaan Suomessa.[10]

Suomen voitettua mestaruuden joukkue ja sen kannattajat omivat Ruotsin kannatuskappaleen ”Den glider in”. Joukkue levytti kappaleesta uuden version valmentaja Lindströmin ja Kirkan kanssa.[4] Vuoden 1995 kisoista on myös tehty suomalainen elokuva 95.

Pian mestaruusjuhlien jälkeen liikuntatieteen lisensiaatti Kalle Virtapohja julkaisi Den glider in -kirjan, jossa hän käsittelee sankarijoukkueilmiötä. Virtapohja rinnastaa kirjassaan maajoukkueen ja Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Hän löytää joukkueelle ja voitolle vertailukohtia myös antiikin sankarimyyteistä. Hän pyrkii osoittamaan teoksessaan, kuinka yksi urheiluvoitto on osa isompaa askelta, jota koko kansakunta oli ottamassa euroaikaan.[4]

Mestaruusjoukkueessa pelannut maalivahti Jarmo Myllys on arvioinut, että henkisesti mestaruus vei koko lajin yli ison kynnyksen Suomessa. Jääkiekko alkoi saada voiton myötä enemmän sponsorirahaa Suomessa. Jere Lehtinen on kuvaillut mestaruudessa hienoimmaksi piirteeksi sen kulttuurillista vaikutusta ja ylisukupolvisuutta.[4]

Otteluareenat muokkaa

Tukholma Gävle
Globen
Kapasiteetti: 14 000 henkeä 		Gavlerinken
Kapasiteetti: 8 265 henkeä
   

Joukkueet muokkaa

Lohko A

Lohko B

Alkulohkot muokkaa

A-lohko muokkaa

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Venäjä 5 5 0 0 26 10 16 10
  Italia 5 3 1 1 14 11 3 7
  Ranska 5 3 0 2 14 11 3 6
  Kanada 5 2 1 2 17 16 1 5
  Saksa 5 1 0 4 11 20 -9 2
  Sveitsi 5 0 0 5 10 24 -14 0

B-lohko muokkaa

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Yhdysvallat 5 3 2 0 17 11 6 8
  Suomi 5 3 1 1 22 14 8 7
  Ruotsi 5 3 1 1 17 9 8 7
  Tšekki 5 3 0 2 14 9 6 6
  Norja 5 1 0 4 9 18 -9 2
  Itävalta 5 0 0 5 9 27 -18 0

Ottelut säilymisestä A-sarjassa muokkaa

Ensimmäinen ottelu muokkaa

Toinen ottelu muokkaa

Itävalta säilyi A-sarjassa maalein 8-4, ja Sveitsi putosi B-sarjaan. Tilalle nousi Slovakia.

Pudotuspelit muokkaa

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
3. toukokuuta        
   Yhdysvallat  1
5. toukokuuta
   Kanada  4  
   Kanada  2
2. toukokuuta
     Ruotsi  3  
   Italia  0
7. toukokuuta
   Ruotsi  7  
   Ruotsi  1
3. toukokuuta
     Suomi  4
   Venäjä  0
5. toukokuuta
   Tšekki  2  
   Tšekki  0 Pronssiottelu
2. toukokuuta
     Suomi  3  
   Suomi  5    Kanada  4
   Ranska  0      Tšekki  1
6. toukokuuta

Puolivälierät muokkaa

Välierät muokkaa

Pronssiottelu muokkaa

Loppuottelu muokkaa

Lopputulokset muokkaa

Pääsarja

Sija Joukkue
    Suomi
    Ruotsi
    Kanada
4.   Tšekki
5.   Venäjä
6.   Yhdysvallat
7.   Italia
8.   Ranska
9.   Saksa
10.   Norja
11.   Itävalta
12.   Sveitsi

B-sarja

Sija Joukkue
13.   Slovakia
14.   Latvia
15.   Puola
16.   Alankomaat
17.   Tanska
18.   Japani
19.   Britannia
20.   Romania

C1-sarja

Sija Joukkue
21.   Valko-Venäjä
22.   Kazakstan
23.   Ukraina
24.   Viro
25.   Kiina
26.   Unkari
27.   Slovenia
28.   Jugoslavia
29.   Bulgaria

C2-sarja

Sija Joukkue
30.   Kroatia
31.   Liettua
32.   Espanja
33.   Etelä-Korea
34.   Belgia
35.   Israel
36.   Australia
37.   Etelä-Afrikka
38.   Kreikka
39.   Uusi-Seelanti

5 viimeistä joukkuetta joutui karsintaan sarjapaikoistaan.

A-sarjan turnauksen kahdeksan parasta ja Japani pääsivät karsintojen ohi mukaan olympiaturnaukseen 1998.

Palkinnot muokkaa

IIHF:n valitsemat turnauksen parhaat pelaajat muokkaa

Median valitsema tähtijoukkue muokkaa

Mitalistijoukkueiden pelaajat muokkaa

Pääartikkeli: Suomen joukkue jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1995
Pääartikkeli: Ruotsin joukkue jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1995
Kultaa:   Suomi[11]

Jarmo Myllys, Ari Sulander, Jukka Tammi, Erik Hämäläinen, Timo Jutila (C), Marko Kiprusoff, Janne Niinimaa, Petteri Nummelin, Mika Strömberg, Hannu Virta, Raimo Helminen, Sami Kapanen, Esa Keskinen, Saku Koivu, Tero Lehterä, Jere Lehtinen, Mika Nieminen, Janne Ojanen, Marko Palo, Ville Peltonen, Raimo Summanen, Antti Törmänen, Juha Ylönen

Hopeaa:   Ruotsi[12]

Boo Ahl, Roger Nordström, Thomas Östlund, Tomas Jonsson (C), Robert Nordmark, Christer Olsson, Marcus Ragnarsson, Leif Rohlin, Tommy Sjödin, Fredrik Stillman, Daniel Alfredsson, Charles Berglund, Jonas Bergqvist, Andreas Dackell, Per-Erik Eklund, Tomas Forslund, Roger Hansson, Erik Huusko, Mikael Johansson, Andreas Johansson, Jonas Johnsson, Stefan Nilsson, Stefan Örnskog

Pronssia:   Kanada[13]

Corey Hirsch, Dwayne Roloson, Andrew Verner, Greg Andrusak, Peter Allen, Dale DeGray, Len Esau, Jamie Heward, Brad Schlegel, Tom Tilley, Brian Tutt (C), Luciano Borsato, Chris Bright, Rich Chernomaz, Brandon Convery, Iain Fraser, Mark Freer, Chris Govedaris, Todd Hlushko, Jean-François Jomphe, Ralph Intranuovo, Mike Maneluk, Andrew McKim

Tilastot muokkaa

Turnauksen pistepörssi muokkaa

Pelaaja O M S P
  Andrew McKim 8 6 7 13
  Ville Peltonen 8 6 5 11
  Saku Koivu 8 5 5 10
  Mikael Johansson 8 3 6 9
  Andreas Johansson 8 3 6 9
  Iain Fraser 8 2 7 9
  Sergei Berezin 6 7 1 8
  Jon Morris 6 3 5 8
  Christian Pouget 8 2 6 8
  Raimo Helminen 8 1 7 8

O = Ottelut; M = Maalit; S = Syötöt; P = Pisteet

[14]

Maalivahtien tilastot muokkaa

Vähintään kolme ottelua pelanneet maalivahdit.

Pelaaja O M PMK %
  Michael Rosati 3 132:43 1,00 97,22
  Roman Turek 6 359:23 1,50 93,92
  Alexei Cherviakov 3 180:00 1,67 92,31
  Pat Jablonski 6 360:00 2,50 92.31
  Petri Ylönen 5 300:00 2,20 92,14
  Jarmo Myllys 7 420:00 1,71 91,72
  Corey Hirsch 8 488:17 2,63 91,50
  Claus Dalpiaz 4 214:09 3,00 91,49
  Thomas Östlund 6 368:17 1,50 91,43
  Jim Marthinsen 3 121:15 1,67 90,57

O = Ottelut; M = Minuutit; PMK = Päästettyjen maalien keskiarvo; % = Torjuntaprosentti

[15]

Kirjallisuutta muokkaa

  • Suomi Maailmanmestari: Jääkiekkokirja. 1995. Suomen International Publications Vantaa.
  • Joukkue vailla vertaa. 2005. Finnjewel Oy

Lähteet muokkaa

Kirjallisuus muokkaa

  • Sihvonen, Jukka: ”Jääkiekko - Viehätys, Myytti ja Kohtu”, Silmä : näkökulmia visuaaliseen kulttuuriin, s. 59–72. Toimittanut Sihvonen, Jukka. Turku: Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos, 1996. ISBN 951-29-0764-X.

Verkkosivut muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mm-jaakiekon-historia/3732510#gs.xlsw04
  2. ↑ Sihvonen 1996, s. 68.
  3. ↑ Saarinen, Kasperi: ”Jääkiekko on meitä suomalaisia yhdistävä asia” – Suomalaisten nuorten perustelut jääkiekosta kansallisena symbolina (PDF) (Pro gradu -tutkielma) Trepo. kesäkuu 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 6.5.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m MM-95 kultaa Suomeen! Voitto nosti mielet lamasta – lue tunnelmat 25 vuoden takaa www.apu.fi. 7.5.2020. Viitattu 8.5.2023.
  5. ↑ Leijonissa vallitsee luottamuksen ilmapiiri: kaljankin saa kisojen aikana ottaa, mutta sitten pitää tapahtua “kun aika on” Yle Uutiset. 9.5.2023. Viitattu 10.5.2023.
  6. ↑ Isotalo, Kimmo: Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi. Suomalainen jääkiekkoilu liikunta- ja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä (PDF) (väitöskirja) UEF eRepository. 2021. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.5.2023.
  7. ↑ Jääkiekon MM-voitto on erinomaista lamantappolääkettä Yle Uutiset. 1.5.2015. Viitattu 9.5.2023.
  8. ↑ Näkökulma: Leijonien 1995 mestarijoukkue toi lohtua laman keskelle – vuoden 2019 sankarit iskevät toisella tavalla kansakunnan kipupisteeseen mtvuutiset.fi. 27.5.2019. Viitattu 9.5.2023.
  9. ↑ Pekka Mykkänen HS: Ahtisaari HSTV:n kiekkodokumentissa: MM-kulta 1995 auttoi Suomen irti lamasta Helsingin Sanomat. 7.5.2015. Viitattu 9.5.2023.
  10. ↑ MM95 ei lopettanut lamaa, vaikka näin meille on uskoteltu – suomalaisten luottamus talouteen on oikeasti pudonnut jokaisen kultajuhlan jälkeen Yle Uutiset. 30.5.2022. Viitattu 9.5.2023.
  11. ↑ Suomen joukkue eliteprospects.com. Viitattu 14.8.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Ruotsin joukkue eliteprospects.com. Viitattu 14.8.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Kanadan joukkue eliteprospects.com. Viitattu 14.8.2014. (englanniksi)
  14. ↑ http://www.quanthockey.com/whc/en/seasons/1995-whc-players-stats.html
  15. ↑ http://www.quanthockey.com/whc/en/seasons/1995-whc-goalies-stats.html

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1995&oldid=22293250”