János Bolyai (15. joulukuuta 180227. tammikuuta 1860)[1] oli unkarilainen, epäeuklidisen geometrian tutkimuksista tunnettu matemaatikko.[1][2]

Kuva János Bolyain kunniaksi Unkarissa julkaistusta postimerkistä. Mitä todennäköisimmin kuva ei esitä häntä itseään.

Hän syntyi Transilvaniassa, nykyisen Romanian alueella. Hänen isänsä oli matemaatikko ja Carl Friedrich Gaussin ystävä Farkas Bolyai. János oppi matematiikan perusteet isältään ja opiskeli teknillisessä opistossa Wienissä 1818–1822. Geometriasta tuli hänelle pakkomielle ja intohimo. Ensimmäiset tuloksensa hän julkaisi 1823 isänsä laatiman oppikirjan liitteenä. Gauss tutustui tähän liitteeseen ja piti Bolyaita nuorena nerona. Vuonna 1848 Bolyai kuitenkin huomasi, että Nikolai Lobatševski oli päätynyt samoihin ja yleisempiin tuloksiin tahollaan riippumattomana Bolyain tuloksista.

Lähteet muokkaa

  1. a b János Bolyai Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.7.2013.
  2. Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 730–731. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.